perjantaina, huhtikuuta 02, 2010
Bachia pääsiäisenä II
Matteus-passio BWV 244: Erbarme dich, mein Gott, um meiner Zähren Willen! Julia Hamari.
Iloista pääsiäistä!
Kamat kassiin ja suunta kohti Suvannon kylää. Ulkoilua, saunomista ja herkuttelua hyvässä seurassa koko viikonlopun. Maanantaina vasta mietitään.
Top Tip.
Martti Suosalo eilen tuolla kaupunginteatterissa. Luolamies oli stand-up/teatteriesityksen nimi. Aika nerokasta kuvausta modernin miehen ja naisen parisuhteesta. Ehdottomasti menee teatterisitysten top 3 listalle. Suosittelen kaikille parisuhteessa eleleville ja eritoten menkää yhdessä katsomaan.Kitara soi, etenkin slide osuus vetää aika huikeisiin sfääreihin. Tsekatkaa kaikki kitaristit toi linkki, aivammahtavaa.
Pääsiäisenä ajattelin täytellä iPodia (120gb) kun on aikaa, jos edes kolmasosan kerkeäisi tuosta tilsta täyttää. Seulonta on kovaa koska koko albumeita ei sinne tuutata vaan best off-pohjalta biisien lataukset tapahtuu.
Paskaleffojen kunkku Top Secret tuli ostettua lähikaupasta, viimeiksi nähnyt sen vhs-aikakaudella. Tiedän jo etukäteen että rakas vaimoni ei tuolle syty mutta ......
torstaina, huhtikuuta 01, 2010
Bachia pääsiäisenä I
Welt, ade, ich bin dein müde kantaatista "Der Friede sei mit dir" BWV 158. Dietrich Fischer-Dieskau.
Kirja Frippistä
Luen pitkästä aikaa popkirjaa. Sinänsä hyvää, että se keskittyy musiikkiin ja Frippin persoonan omituisuuksiin. Kirjoittaja tuntee jopa musiikin teoriaa. Huonona puolena että kirjoittaja tunkee mukaan liikaa omia ajatuksiaan ja tulkintojaan.
Toisaalta oppii sen, ettei popparin eikä popista kirjoittajan auta yrittää ruveta intellektuelliksi. Se on jotenkin kömpelöä ja noloa. Ehkä se on sitä, että hienoiksi tarkoitetut sivistyssanat, viittaukset ja lauserakenteet eivät kuitenkaan yletä maaliinsa ja lopputulos on lähinnä huvittava.
Lopetin 15-vuotiaana popmusiikin kuuntelun luettuani Jimi Hendrixin elämäkerran. Hendrixistä piirrettiin niin imelän jumaloiva kuva, että aloin halveksia koko kulttuurimuotoa. Koin, että rock on laumasieluista, vähäjärkistä ja epämiehekästä fanitusta. Paranin vasta myöhäisteininä kun maailmani oli avartunut niin, että opin sietämään pientä tunkkaisuutta antamatta sen täyttää koko sieluani.
Toisaalta oppii sen, ettei popparin eikä popista kirjoittajan auta yrittää ruveta intellektuelliksi. Se on jotenkin kömpelöä ja noloa. Ehkä se on sitä, että hienoiksi tarkoitetut sivistyssanat, viittaukset ja lauserakenteet eivät kuitenkaan yletä maaliinsa ja lopputulos on lähinnä huvittava.
Lopetin 15-vuotiaana popmusiikin kuuntelun luettuani Jimi Hendrixin elämäkerran. Hendrixistä piirrettiin niin imelän jumaloiva kuva, että aloin halveksia koko kulttuurimuotoa. Koin, että rock on laumasieluista, vähäjärkistä ja epämiehekästä fanitusta. Paranin vasta myöhäisteininä kun maailmani oli avartunut niin, että opin sietämään pientä tunkkaisuutta antamatta sen täyttää koko sieluani.
keskiviikkona, maaliskuuta 31, 2010
Jimi Hendrix with the Rolling Stones / Rocks Off Message Board - Thanks Albert Maysles!
Ampegin skitta ois kyllä pähee.
tiistaina, maaliskuuta 30, 2010
Kuvia
Suomirokista, punkista ja 70-luvusta kiinnostuneita saattaisi kiinnostaa myös Poikakuoron Tampereen osaston erään lyhytaikaisen jäsenen kuvagalleria. Mukana esimerkiksi todennäköisesti ennenjulkaisemattomia kuvia Eppu Normaalin alkutaipaleelta.
maanantaina, maaliskuuta 29, 2010
Rokkipokki (ja vähän muutaki) visa 25.3.2010 Kauppayhtiöllä
Pöydässämme istuivat minäite, Jonze ja toinen Mikkokin ilmestyi yllättäen paikalle ennen visan alkua, niin ei duona tarvinnut mennä. Löimme siis viisaat päämme yhteen silleen kuvaannollisesti - vaikka päätä meinasi itselläni aamulla särkeä - ja aloimme visaamaan. Jonze otti ekan läpsyn kunniakkaasti pöytäämme. Ekan kiekan kysymyksiin vastailimme sangen pätevästi, Bobby Blandit, Nylkkarit ja Craptonit tiesimme suvereenisti ja Madonnakin tunnettiin, mutta kuka widu on Johnny Lang? Kuulemma 15-vuotiaana laulanut rokkia levylle, kuin vanhempikin raspikurkku. Viimeisen kyssän Madonnan tulkitseman Love don't live here anymore'n alkuperäisen esittäjämme päädyimme veikkaamaan pieleen. Arvatkaas, arveliko Jonze aluksi sen olevan Jimmy Nail...ei silti, 16/22 pongoa paprussa ja toiselle kierrokselle. Joukkueita oli muuten suht vähän. Kahdeksan.
Läpsyn otti nyt toinen meistä Mikoista, en siis minä. Mainitsin jotain, notta nythän jätkät löi paineet minulle ottaa sitten se viimeisenkin kierroksen läpsy pöytään, ja otinkin ne paineet. Siitä hieman tuota tuonnempana sitten lisää. Jatkoimme tiedoillamme briljeeraamista läpi toisen kierroksen, Traveling Wilburys, Juice, John 'Cougar' Mellencamp, Yö (jep, Porin ylpeys YÖ!) ja Zero Nine oli pääosin hanskassa muutamaa pientä triviaknoppia lukuunottamatta. Täysin turhaa tietoa siis, kun (edes) me ei tiedetty. Niin, olimme siis skarpanneet edellisen kierroksen jälkeen ja pisteitä 18/22 lapulla. Sillä peesaajajoukkueella oli 14,5. :P
Kahden kierroksen jälkeen olimme siis ylivoimaisesti ykkösiä 34 pisteellä, seuraavalla ollen 'vain' 25,5. Kysymykset osuivat meille hyvin. Joskus ennenkin meinaan on Poikakuoro jyrännyt ne kaksi ekaa kierrosta, mutta joku paha karma siinä on ollut, joten emme niistä kokemuksista viisastuneena todellakaan alkaneet leijumaan.
Niin, palatakseni niihin mainitsemiini paineisiin ja läpsyyn...menin kipsiin ja epäröin läpsäistä, kun en heti ollut satavarma, notta Ozzyhan se laulaa (vaikkei vielä laulanut siinä alussa) ja sekös kostautui. Naapuripöydästä nimittäin yksi kreivittäristä löi räpylänsä yhteen ja sanoi vastauksen. Prkl. Tosin. Tuli se samaan talouteen, niin kai se sit oli ookoo.
Finaali lähti kyllä hyvin käyntiin vasenkätisen neron töräyttäessä klassikon ja Vietnam-leffojen vakioäänistöön kuuluvan biisin. Vielä me sitten hevilegendastakin tiesimme hyvin, mutta mutta, arvatkaas nyt miten käy, finaalissa etenkin, kun emme tunnistaneet oikein kolmosbiisin esittäjää, jolloin loputkin kysymykset siitä käteen ja viiva pisteiden kohdalle. Amoral meillä siinä oli, kun piti olla Human Temple ja se kökköenglantia hoilannut arvattiin Janne Hurmeen sijaan Ari Koivuseksi. Ei me kuulkaas iskelmää kuunnella. Nelosessa sama homma. Veikattiin Tenacious D erheellisesti Live'ksi. Joojoo, kyllä kai oisitte luulleet meidän Tenacious D:n tunnistavan, mutta kun ei...lupaan parantaa tapojani. Ja summa summarum, tiukassa finaalissa kun kusauttaa kaksi kysymystä noin lahjakkaasti putkeen, ei se enää auta, vaikka kuinka tunnistaa Bruce Dickinsonin sen laulumaneereista biisissä, jossa se ei ollenkaan kuulosta samalta ku Iron Maidenissa. Ei. Oltiin me kuitenkin kolmansina Elsku Mäyn Mäyn ja Elizabeth Bathoryn ollen edellä, edellämainitussa järjestyksessä. Neljäs oli Kaivatut. Tuo paha karma, mikä kahden ekan kierroksen jälkeisellä ykkössijalla joukkueellemme on, iski jälleen.
Läpsyn otti nyt toinen meistä Mikoista, en siis minä. Mainitsin jotain, notta nythän jätkät löi paineet minulle ottaa sitten se viimeisenkin kierroksen läpsy pöytään, ja otinkin ne paineet. Siitä hieman tuota tuonnempana sitten lisää. Jatkoimme tiedoillamme briljeeraamista läpi toisen kierroksen, Traveling Wilburys, Juice, John 'Cougar' Mellencamp, Yö (jep, Porin ylpeys YÖ!) ja Zero Nine oli pääosin hanskassa muutamaa pientä triviaknoppia lukuunottamatta. Täysin turhaa tietoa siis, kun (edes) me ei tiedetty. Niin, olimme siis skarpanneet edellisen kierroksen jälkeen ja pisteitä 18/22 lapulla. Sillä peesaajajoukkueella oli 14,5. :P
Kahden kierroksen jälkeen olimme siis ylivoimaisesti ykkösiä 34 pisteellä, seuraavalla ollen 'vain' 25,5. Kysymykset osuivat meille hyvin. Joskus ennenkin meinaan on Poikakuoro jyrännyt ne kaksi ekaa kierrosta, mutta joku paha karma siinä on ollut, joten emme niistä kokemuksista viisastuneena todellakaan alkaneet leijumaan.
Niin, palatakseni niihin mainitsemiini paineisiin ja läpsyyn...menin kipsiin ja epäröin läpsäistä, kun en heti ollut satavarma, notta Ozzyhan se laulaa (vaikkei vielä laulanut siinä alussa) ja sekös kostautui. Naapuripöydästä nimittäin yksi kreivittäristä löi räpylänsä yhteen ja sanoi vastauksen. Prkl. Tosin. Tuli se samaan talouteen, niin kai se sit oli ookoo.
Finaali lähti kyllä hyvin käyntiin vasenkätisen neron töräyttäessä klassikon ja Vietnam-leffojen vakioäänistöön kuuluvan biisin. Vielä me sitten hevilegendastakin tiesimme hyvin, mutta mutta, arvatkaas nyt miten käy, finaalissa etenkin, kun emme tunnistaneet oikein kolmosbiisin esittäjää, jolloin loputkin kysymykset siitä käteen ja viiva pisteiden kohdalle. Amoral meillä siinä oli, kun piti olla Human Temple ja se kökköenglantia hoilannut arvattiin Janne Hurmeen sijaan Ari Koivuseksi. Ei me kuulkaas iskelmää kuunnella. Nelosessa sama homma. Veikattiin Tenacious D erheellisesti Live'ksi. Joojoo, kyllä kai oisitte luulleet meidän Tenacious D:n tunnistavan, mutta kun ei...lupaan parantaa tapojani. Ja summa summarum, tiukassa finaalissa kun kusauttaa kaksi kysymystä noin lahjakkaasti putkeen, ei se enää auta, vaikka kuinka tunnistaa Bruce Dickinsonin sen laulumaneereista biisissä, jossa se ei ollenkaan kuulosta samalta ku Iron Maidenissa. Ei. Oltiin me kuitenkin kolmansina Elsku Mäyn Mäyn ja Elizabeth Bathoryn ollen edellä, edellämainitussa järjestyksessä. Neljäs oli Kaivatut. Tuo paha karma, mikä kahden ekan kierroksen jälkeisellä ykkössijalla joukkueellemme on, iski jälleen.
sunnuntaina, maaliskuuta 28, 2010
Erkki Liikanen - Lötjönen
Lötjösen hillomunkki.
Erkki Liikanen piristi taas päiväni. Eilen kuuntelin Meiän Veeran ja Evakkoreen Finnhits kokoelmalta. Oli äsken pakko kattoa löytyykö Ekiä youtubesta ja löytyihän tätä :)
perjantaina, maaliskuuta 26, 2010
Muksunurkkaus
Kuulin jostain, että Baseballs on ohittanut kaikenlaisen hirviöhevin lasten suosikkimusiikkina. Saa nähdä kuoriutuuko kevään joskus koittaessa kymmenvuotiaiden pipojen alta tötterökampauksia. Tärkeintä etteivät kuuntele hiphoppia, se on kamalaa paskaa ja saisi kadota kokonaan seinientöhrintöineen.
Cumback
Väitetään, että Remu lauloi aikoinaan the moon is rising down, mutta ainakin Moon-TV on noussut takaisin jaloilleen.
Otsikossa piilee ohjelmatoive.
Otsikossa piilee ohjelmatoive.
Top-5
1. Aurinkoinen loma.
2. Moninaiset kotiaskareet.
3. H.P. Lovecraftin novellit.
4. Grateful Deadin livelevyt (nyt soi: Terrapin Station, Capital Centre, Landover, MD 3/15/90).
5. Laatuleffat lähikaupasta.
Vahvassa nousussa:
Pääsiäinen: ravintoa hengelle ja ruumiille.
2. Moninaiset kotiaskareet.
3. H.P. Lovecraftin novellit.
4. Grateful Deadin livelevyt (nyt soi: Terrapin Station, Capital Centre, Landover, MD 3/15/90).
5. Laatuleffat lähikaupasta.
Vahvassa nousussa:
Pääsiäinen: ravintoa hengelle ja ruumiille.
torstaina, maaliskuuta 25, 2010
lauantaina, maaliskuuta 20, 2010
Musavisa 18.3.2010
Hei taas tytöt ja pojat! Hiihtolomat on sivakoitu yms. ja on jälleen aika astua musavisailun maailmaan. Lomilta Poikakuoron pöytään palailivat Jonze ja Mikkovee. Pisteitä jakoi Elskujen Ari.
Ensimmäinen kierros sujui vanhan liiton tunnelmissa. Ari aloitti Sweetin Wigwam bangilla, jonka tunsimme vähän sinne päin. Mikko Alatalon Rikoo on riskillä ruma kuuluu myös tuttuihin ikiklassikoihin. Debbie Harry puolestaan sössötti biisiään Rush rush ja sehän soi jokaisesta katu-uskottavasta leffahyllystä löytyvässä Scarface-leffassa. HR Gigerin kertovat suunnitelleen hänelle levynkanttakin.
Lopuksi soi Poikakuoron etkojen suosikkiklassikko Street of dreams. Mistähän takataskusta löytyi sekin triviaveikkaus, että Joe Lynn Turner on aukonut päätään Ynkankin bändissä. Ykkösen jälkeen olimme kakkoset.
Toisen kierroksen aluksi Steve Vai tilutteli niin kummallisia, että emme tunteneet esitystään. Olisimme varmaan muuten osanneet vastata jatkokysymyksiinkin, mutta ei sitten. Kakkosen Hooters oli aika selvää pihviä ja Raptoristakin tiedetään kohtuudella jotain, paitsi ei sitä kolmatta jäsentä. Sitten Living Colour muuttui käsittelyssämme Panteraksi, mutta hajanaiset pisteet siitäkin kerättiin.
Pääsimme kohtuusuorituksella finaaliin lapioimaan kryptoniittia.
Alun Basement Jaxx feat.-vieraineen jäi tyylikkäästi tunnistamatta, kuten myös seuraavaksi soinut Free Kitten tms. Biisillä vieraili kitaristi Ron Thal, joka käyttää kaikenmoisia vempeleitä soittelemiseen.
Seuraavan taidepläjäyksen esitti Devin Towsend eikä siis se Nine Inch Nails. Häntä kuulee tämän vuoden Tuskassa peräti kahden setin voimalla. Onkohan siellä tarjolla universumin parasta mustaa kahvia?
Viimeistelimme finaalin jättämällä tunnistamatta Martin Goren vokalisoiman Depeche Moden. Hännimmäisen sijoituksen jäljiltä taskuun jäi kuitenkin yksi kausipiste. Kärjimmäiseksi ylti Toistaiseksi, heille onnittelut ja tuomari-Arille kiitokset leppoisasta tuomaroinnista!
Ensimmäinen kierros sujui vanhan liiton tunnelmissa. Ari aloitti Sweetin Wigwam bangilla, jonka tunsimme vähän sinne päin. Mikko Alatalon Rikoo on riskillä ruma kuuluu myös tuttuihin ikiklassikoihin. Debbie Harry puolestaan sössötti biisiään Rush rush ja sehän soi jokaisesta katu-uskottavasta leffahyllystä löytyvässä Scarface-leffassa. HR Gigerin kertovat suunnitelleen hänelle levynkanttakin.
Lopuksi soi Poikakuoron etkojen suosikkiklassikko Street of dreams. Mistähän takataskusta löytyi sekin triviaveikkaus, että Joe Lynn Turner on aukonut päätään Ynkankin bändissä. Ykkösen jälkeen olimme kakkoset.
Toisen kierroksen aluksi Steve Vai tilutteli niin kummallisia, että emme tunteneet esitystään. Olisimme varmaan muuten osanneet vastata jatkokysymyksiinkin, mutta ei sitten. Kakkosen Hooters oli aika selvää pihviä ja Raptoristakin tiedetään kohtuudella jotain, paitsi ei sitä kolmatta jäsentä. Sitten Living Colour muuttui käsittelyssämme Panteraksi, mutta hajanaiset pisteet siitäkin kerättiin.
Pääsimme kohtuusuorituksella finaaliin lapioimaan kryptoniittia.
Alun Basement Jaxx feat.-vieraineen jäi tyylikkäästi tunnistamatta, kuten myös seuraavaksi soinut Free Kitten tms. Biisillä vieraili kitaristi Ron Thal, joka käyttää kaikenmoisia vempeleitä soittelemiseen.
Seuraavan taidepläjäyksen esitti Devin Towsend eikä siis se Nine Inch Nails. Häntä kuulee tämän vuoden Tuskassa peräti kahden setin voimalla. Onkohan siellä tarjolla universumin parasta mustaa kahvia?
Viimeistelimme finaalin jättämällä tunnistamatta Martin Goren vokalisoiman Depeche Moden. Hännimmäisen sijoituksen jäljiltä taskuun jäi kuitenkin yksi kausipiste. Kärjimmäiseksi ylti Toistaiseksi, heille onnittelut ja tuomari-Arille kiitokset leppoisasta tuomaroinnista!
perjantaina, maaliskuuta 19, 2010
torstaina, maaliskuuta 18, 2010
tiistaina, maaliskuuta 16, 2010
Inholacanilainen uni
Viime yönä Zizek paasasi minulle luennon jälkeen Casablancasta. Hän sanoi jotain kutkuttavaa Lisa Lundista, mutta en muista muuta kuin ekstriimli tretlös.
On kulunut jo yli viisitoista vuotta matkalla
Istun paperipinkan päällä ja katson kadulle:
paljon kevättä.
Istun paperipinkan päällä ja silloin
aivan kuin filmiltä
nään hänen silmillään.
paljon kevättä.
Istun paperipinkan päällä ja silloin
aivan kuin filmiltä
nään hänen silmillään.
maanantaina, maaliskuuta 15, 2010
Hiihtoloma erilaisessa Helsingissä
Kiersimme kävellen Seurasaaren ja osallistuimme gospelmessuun. Molemmat olivat hienoja elämyksiä. Kävin vielä kahvikonsertissa, jossa kuulin mm. unkarilaisia lauluja. J.S. Bachin soolosellosarja nro 2 (d-molli, Preludi ja Courante) kuulosti varsin mielenkiintoiselta bassoklarinetilla esitettynä. Onnistuneen viikonlopun jälkeen myös kotiin oli mukava palata, varsinkin kun postilaatikosta löytyi "If on a Winter's Night..."
Syvä kumarrus emännällemme; olkoon Pariisi aurinkoisen keväinen!
Syvä kumarrus emännällemme; olkoon Pariisi aurinkoisen keväinen!
sunnuntaina, maaliskuuta 14, 2010
Klubihäiriö
Olin eilen Plukihäiriöklubilla. Tunnelma oli leppoisa. Akustinen Kerho viihdytti kansaa hillitysti. Populaa oli kohtuullisesti ja paikoitellen puheensorina peitti musan, harmi. Suurin harmi oli kuitenkin kun bändi lopetti soitannan. Karaokella jatkettiin (Paula koivuniemeä etc..) ja äänentoisto käännettiin kybälle, keskustelu oli liki mahdotonta. Raju kontrasti johon löytyi helppo ratkaisu, pois ja äkkiä.
keskiviikkona, maaliskuuta 10, 2010
Top-5
1.) Maaliskuu ja auringonpaiste.
2.) Plugihäiriö ja erinomainen seura.
3.) Maukkaat illalliset ja herkulliset jälkiruoat.
4.) Klassisen musiikin kaanon ja keskeiset jazz-levytykset.
5.) Amerikkalaisten elokuvien tekemisen meininki ja kauniit naiset.
2.) Plugihäiriö ja erinomainen seura.
3.) Maukkaat illalliset ja herkulliset jälkiruoat.
4.) Klassisen musiikin kaanon ja keskeiset jazz-levytykset.
5.) Amerikkalaisten elokuvien tekemisen meininki ja kauniit naiset.
perjantaina, maaliskuuta 05, 2010
Musavisa Bulldogissa 4.3.2010
Luulin jo jättäneeni tämän vaiheen elämässäni taakseni, mutta sattumalta istuessani Itsenäisyydenkadun Bulldogissa pöytäämme tuli tyttö papereiden kanssa kysymään, haluammeko osallistua musavisaan. Tietenkin.
Visassa oli kaksi kierrosta, molemmissa kymmenen kysymystä. Alku meni hyvin, avajaiskysymyksenä klassikko suomalaisista, jotka ovat saaneet sekä kultalevyn että olympialaisten kultamitalin. Loppupää meni huonommin.
Eräs joukkueemme jäsen kuuluu siihen aika harvinaiseksi käyneeseen kansanosaan, joka vielä tupakoi. Tupakkakopissa hän kuuli, että eräs joukkue ajatteli tienneensä kaikki. Joukkue oli nimeltään Pelkät viikset ja se oli kuulemma jonkinlainen kaikki visat voittava pro-tiimi.
Kuulimme välitulokset, olimme kolmansia seitsemällä pisteellä. Johdossa juurikin tuo Pelkät viikset yhdeksällä. Jokin joukkue oli kiilannut väliin kahdeksalla.
Toisen kierroksen alussa joukkuettamme painoi pieni defaitismi, mutta toisaalta koska voittokaljat luvattiin kahdelle ensimmäiselle, päätimme että taistelemme ainakin kakkostilasta. Olin dominoinut ensimmäisen kierroksen vastauksia, mutta toisen ensimmäinen jossa kysymyksenä esitettiin Tehosekoittimen ulkomaankielinen nimi (olen unohtanut) piristi joukkueemme tupakoivan jäsenen, jonka olen tuntenut jo 90-luvun alkuhämäristä Hevi-Heikkisenä ja sen jälkeen kun kysyttiin Metallican perustamisen vuosilukua, hän alkoi vastailla aivan liekeissä.
Onneksemme viisi viimeistä olivat niinsanottu kirikierros, jossa oikeasta vastauksesta sai kaksi pistettä, väärästä miinus yksi ja tyhjästä nolla. HH vastaili hurmiossa ja muut peesasimme, että riskillä vastaukset kaikkiin vain.
Silti oli vähän yllättävää kuulla, että Lentävä juusto todellakin oli sijalla kaksi, olimme jääneet kaksi pistettä Pelkistä viiksistä. Koimme, että tavoite oli saavutettu. Joukkueen kolmas jäsen oli Markku, joka ei vastannut mutta siitä viis, sillä hänkin lopulta hurmioitui tarjoamaan loppujoukkueelle Laphroaig-viskit.
Visassa oli kaksi kierrosta, molemmissa kymmenen kysymystä. Alku meni hyvin, avajaiskysymyksenä klassikko suomalaisista, jotka ovat saaneet sekä kultalevyn että olympialaisten kultamitalin. Loppupää meni huonommin.
Eräs joukkueemme jäsen kuuluu siihen aika harvinaiseksi käyneeseen kansanosaan, joka vielä tupakoi. Tupakkakopissa hän kuuli, että eräs joukkue ajatteli tienneensä kaikki. Joukkue oli nimeltään Pelkät viikset ja se oli kuulemma jonkinlainen kaikki visat voittava pro-tiimi.
Kuulimme välitulokset, olimme kolmansia seitsemällä pisteellä. Johdossa juurikin tuo Pelkät viikset yhdeksällä. Jokin joukkue oli kiilannut väliin kahdeksalla.
Toisen kierroksen alussa joukkuettamme painoi pieni defaitismi, mutta toisaalta koska voittokaljat luvattiin kahdelle ensimmäiselle, päätimme että taistelemme ainakin kakkostilasta. Olin dominoinut ensimmäisen kierroksen vastauksia, mutta toisen ensimmäinen jossa kysymyksenä esitettiin Tehosekoittimen ulkomaankielinen nimi (olen unohtanut) piristi joukkueemme tupakoivan jäsenen, jonka olen tuntenut jo 90-luvun alkuhämäristä Hevi-Heikkisenä ja sen jälkeen kun kysyttiin Metallican perustamisen vuosilukua, hän alkoi vastailla aivan liekeissä.
Onneksemme viisi viimeistä olivat niinsanottu kirikierros, jossa oikeasta vastauksesta sai kaksi pistettä, väärästä miinus yksi ja tyhjästä nolla. HH vastaili hurmiossa ja muut peesasimme, että riskillä vastaukset kaikkiin vain.
Silti oli vähän yllättävää kuulla, että Lentävä juusto todellakin oli sijalla kaksi, olimme jääneet kaksi pistettä Pelkistä viiksistä. Koimme, että tavoite oli saavutettu. Joukkueen kolmas jäsen oli Markku, joka ei vastannut mutta siitä viis, sillä hänkin lopulta hurmioitui tarjoamaan loppujoukkueelle Laphroaig-viskit.
torstaina, maaliskuuta 04, 2010
Raportti 4.3.2010
Maaliskuu on käynnistetty ja musavisailu jatkuu. Poikakuoro astui pöytään kahden miehen voimin. Mikkovee oli lyhyellä varoitusajalla laatinut illan visan.
Ensimmäinen kierros meni hip hopin, r&b:n yms. merkeissä. Aluksi soi Fredin Kolmatta linjaa Jontin & Shakan versiona. Onneksi biisi oli tuttu, esittäjä kun ei ollut.
Kakkoseen tölväisin tuurilla Sean Paulin ja Mikko lisäsi biisin. Jamaikaltahan heppu on kotoisin, kuten Mikko paperiin täydensi. Sen sijaan emme tunteneet Mary J. Bligeä, mutta äänialastaan saimme puolituuripuolikkaan. Nelosen Roots meni sitten täysin harakoille.
Ykköskierroksen 6,5 pistettä riitti tässä vaiheessa kuudenteen sijaan.
Toisen kierroksen aloitti Madness, josta toki jotakin tiesimme. Sen sijaan Paprika Korpsista en ainakaan minä ole koskaan kuullutkaan, luultavasti joku kuitenkin. Nits oli mielestäni hyvä veikkaus, koska heillä on suomenkielistä nimeä kantava albumikin, jota tässä yhteydessä myös kyseltiin.
N.W.A.:n tunnistaminen oli jälleen näitä tuuriveikkauksia ja saimme bändin jäsenistä jopa pari plussaakin. Puolikas tuli sinne päin osuneesta kotikaupungista.
Lopuksi kyseltiin Faith No Moresta. Kyllähän se oli ihan tunnistettavissa, mutta loput yksityiskohdat sitten eivät. Mike Pattonin liittymisvuosi heitti sen perinteisen yhden vuoden eikä renkutuksen sisältävää levyäkään löytynyt paperiin.
Niinpä sitten kävi, etteivät kahden kierroksen pisteet ylittäneet karsintarajaa ja hiihtolomamme musavisaa ajatellen alkoi hieman etuajassa. Kiitokset Mikolle illan isännöinnistä ja Mikolle jälleen uutterasta kanssavisailusta sekä mukavia talviurheilukelejä kaikille!
Ensimmäinen kierros meni hip hopin, r&b:n yms. merkeissä. Aluksi soi Fredin Kolmatta linjaa Jontin & Shakan versiona. Onneksi biisi oli tuttu, esittäjä kun ei ollut.
Kakkoseen tölväisin tuurilla Sean Paulin ja Mikko lisäsi biisin. Jamaikaltahan heppu on kotoisin, kuten Mikko paperiin täydensi. Sen sijaan emme tunteneet Mary J. Bligeä, mutta äänialastaan saimme puolituuripuolikkaan. Nelosen Roots meni sitten täysin harakoille.
Ykköskierroksen 6,5 pistettä riitti tässä vaiheessa kuudenteen sijaan.
Toisen kierroksen aloitti Madness, josta toki jotakin tiesimme. Sen sijaan Paprika Korpsista en ainakaan minä ole koskaan kuullutkaan, luultavasti joku kuitenkin. Nits oli mielestäni hyvä veikkaus, koska heillä on suomenkielistä nimeä kantava albumikin, jota tässä yhteydessä myös kyseltiin.
N.W.A.:n tunnistaminen oli jälleen näitä tuuriveikkauksia ja saimme bändin jäsenistä jopa pari plussaakin. Puolikas tuli sinne päin osuneesta kotikaupungista.
Lopuksi kyseltiin Faith No Moresta. Kyllähän se oli ihan tunnistettavissa, mutta loput yksityiskohdat sitten eivät. Mike Pattonin liittymisvuosi heitti sen perinteisen yhden vuoden eikä renkutuksen sisältävää levyäkään löytynyt paperiin.
Niinpä sitten kävi, etteivät kahden kierroksen pisteet ylittäneet karsintarajaa ja hiihtolomamme musavisaa ajatellen alkoi hieman etuajassa. Kiitokset Mikolle illan isännöinnistä ja Mikolle jälleen uutterasta kanssavisailusta sekä mukavia talviurheilukelejä kaikille!
Musamatkamuistoja.
Lomareissulta tulee aina hankittua matkamuistoja, musadiggarina tietenkin levyjenmuodossa. Tälläkertaa mukaan tuli muutama the Beatles:n viimevuonna ilmestyneitä remasterpainoksia. Yksi hupaisa konkaninkielinen cd, tunnelmaltaan jotkut Veikko Lavin huojuvan epävireiset tulkinnat eivät välttämättä ole kovin kaukaahaettuja jos suomesta vertailukohdetta haettaisiin. Tabla Beat Science: Tala Matrix ja San Francisco Live. Pikkuvinkkinä Tala Matrix levystä, laittakaapa kyseinen cd toosaanne soimaan ja kuunnelkaa mihin äänentoistolaitteistonne kykenee vai kyykähtääkö koko paska. Mutta mutta, löytyihän myös tämä erittäin tyylikäs ja informatiivinen boksi (10cd+kirja) The History of indian film music - a showcase of the very best in hindi cinema. Voitte ehkä kuvitella miten kuola valui suunpielistä ja silmät tapittivat lasittuneina kun otin tämän boksin hyppysiini kaupan hyllyltä.
Yeah!
Lähden niistämään nokkaa ja nappaamaan droppia. Kotiin tulomme jälkeen olen ollut enempi/vähempi flunssan vietävänä, oisko tämä "kolikon toinen puoli" matkustamisesta ja uteliaasta tutkimisesta.
keskiviikkona, maaliskuuta 03, 2010
The bestest just nyt
- Avaruusagentti Valerianin seikkailut (Olisin mielelläni Bluxtin yrmyttävä transmutaattori).
- Saksalaiset poliisisarjat
- Nukkuminen
- "Ässä-sarja - on Ässä-sarja!" "Eagan näytti miettiväiseltä. - Hän oli tosiaan humalassa kuollessaan, mutta siinä häntä oli autettu runsaanlaisesti. Katsokaahan, sen jälkeen kun oli laahannut miehen pensaikkoon, kuka sen sitten tekikään, tämä oli pumpannut kolme yhdeksänmillisen luotia Connorsin sydämeen."
- Elektran New Folk Sampler-lp
- Saksalaiset poliisisarjat
- Nukkuminen
- "Ässä-sarja - on Ässä-sarja!" "Eagan näytti miettiväiseltä. - Hän oli tosiaan humalassa kuollessaan, mutta siinä häntä oli autettu runsaanlaisesti. Katsokaahan, sen jälkeen kun oli laahannut miehen pensaikkoon, kuka sen sitten tekikään, tämä oli pumpannut kolme yhdeksänmillisen luotia Connorsin sydämeen."
- Elektran New Folk Sampler-lp
tiistaina, maaliskuuta 02, 2010
sunnuntaina, helmikuuta 28, 2010
Raportti 25.2.2010
Hip hop kaikille! Viikonlopun retkeilyt on retkeilty ja istahdanpa nyt raportoimaan kuluneen viikon musavisasta. Torstai-ilta hämärtyi kylmänä mutta Kauppayhtiöllä odotti jälleen lämmin kaakao sekä uusi ja vauhdikas musavisailta. Pöytämme koostui jälleen kolmikosta Mikko, Mikko ja Jonze. Muihinkin pöytiin riitti väkeä huolimatta Kanadassa järjestettävistä hiihto- yms. talvikisoista. Tuomariaitioon nousi Tuuli johtamaan illan kulkua.
Enimmäinen kierros sujui vallan kohtuullisesti. Shocking Blue oli helppo tunnistaa, mutta montako terää onkaan Gillette Venus Embrace-höylässä? Kakkosena soineen Posiesin tunnisti toinen Mikoista. Kolmonen ja nelonen tuottivat vaikeuksia, kun emme tunteneet Lil Waynea ja Modest Mousea. Onneksi Velvet Underground nosti kierroksen saldoamme, joka riitti jaettuun kolmossijaan yhdessä Toistaiseksi kanssa.
Lähdimme kakkoskierrokselle siis hyvistä asetelmista. Mikkovee tunnisti Kanye Westin College Dropout-albumin ja toinen Mikko lateli vastaukset Sonic Youth-kysymykseen. Lopuista Nick Cavea, Beckiä ja Aimee Mannia käsitelleistä kysymyksistä tuli lähinnä hajapisteitä, mutta finaalipaikka oli kuitenkin jälleen varmistettu.
Finaali muodostui tiukaksi otteluksi. Aluksi allekirjoittanut poimi yksilöpalkinnon Rutlesin tunnistamisesta. Itse kierrokselta kirjurinne ei näköjään kirjannut kaikkia oikeita vastauksia raporttia varten, joten kerrotaan nyt se, mitä varmasti tiedettiin. Pisteitä saimme Televisionin ja R.E.M.:in tuntemisesta. Itselleni umpiouto Portishead ei ollut onneksi outo muille, joten pisteet myös siitä. Kierros ei tainnut olla muillekaan kovin helppo, mutta siitä huolimatta tällekin illalle löytyi voittaja. Voitto meni tällä kertaa Toistaiseksi-joukkueen pöytään plussan erolla Poikakuoroon. Viikkohopea ei ole häpeä ja kolmen kierroksen pistesarjamme oli kiitettävän tasainen 8,5 - 6,5 - 7. Kiitoksia vielä tuomarille viihtyisästä visasta! Näillä eväillä on hyvä lähteä uuteen viikkoon ja uuteen visaan.
Enimmäinen kierros sujui vallan kohtuullisesti. Shocking Blue oli helppo tunnistaa, mutta montako terää onkaan Gillette Venus Embrace-höylässä? Kakkosena soineen Posiesin tunnisti toinen Mikoista. Kolmonen ja nelonen tuottivat vaikeuksia, kun emme tunteneet Lil Waynea ja Modest Mousea. Onneksi Velvet Underground nosti kierroksen saldoamme, joka riitti jaettuun kolmossijaan yhdessä Toistaiseksi kanssa.
Lähdimme kakkoskierrokselle siis hyvistä asetelmista. Mikkovee tunnisti Kanye Westin College Dropout-albumin ja toinen Mikko lateli vastaukset Sonic Youth-kysymykseen. Lopuista Nick Cavea, Beckiä ja Aimee Mannia käsitelleistä kysymyksistä tuli lähinnä hajapisteitä, mutta finaalipaikka oli kuitenkin jälleen varmistettu.
Finaali muodostui tiukaksi otteluksi. Aluksi allekirjoittanut poimi yksilöpalkinnon Rutlesin tunnistamisesta. Itse kierrokselta kirjurinne ei näköjään kirjannut kaikkia oikeita vastauksia raporttia varten, joten kerrotaan nyt se, mitä varmasti tiedettiin. Pisteitä saimme Televisionin ja R.E.M.:in tuntemisesta. Itselleni umpiouto Portishead ei ollut onneksi outo muille, joten pisteet myös siitä. Kierros ei tainnut olla muillekaan kovin helppo, mutta siitä huolimatta tällekin illalle löytyi voittaja. Voitto meni tällä kertaa Toistaiseksi-joukkueen pöytään plussan erolla Poikakuoroon. Viikkohopea ei ole häpeä ja kolmen kierroksen pistesarjamme oli kiitettävän tasainen 8,5 - 6,5 - 7. Kiitoksia vielä tuomarille viihtyisästä visasta! Näillä eväillä on hyvä lähteä uuteen viikkoon ja uuteen visaan.
torstaina, helmikuuta 25, 2010
keskiviikkona, helmikuuta 24, 2010
Vakio ja jokeri
Muistin mukaan allekirjoittanut yritti viime visassa ekaa läpsyä, tunnistaen toki Susanne Vegan, mutta ajatuskatkon takia veikkasin Tom's Diner'iä Lukaksi. Eipä siinä mitään, onnea sille senkin läpsyn vieneelle.
Eka kierros alkoi "Cocaine is a helluva drug" ja "I'm Rick James...bitch!" Rick James'in Superfreakilla, siis sillä, jonka messevällä pohjalla MC Hammer myöhemmin breikkasi ja lanseerasi samalla salihousut muotiin. Temptations lauloi siellä taustalla ja sitäkin olimme arvuutelleet pöydässä, mutta arvaas päätyikö paperiin...naapurimaan Stakka Bo'ta emme tunnistaneet, eikä se mennyt muutenkaan putkeen, niin eipä kakkosbiisistä muuta. Kolmosbiisissä sorruimme ajattelemaan asiaa liian pitkälle, eli Linda Perryn tunnistimme laulavan biisiä, mutta kelailimme bändin soittavan liian hyvin ollakseen 4 Non Blondes. Stank you very much, Ameriikan Busheista sitä vanhempaa se dissaa, mutta ei sitä W:tä. Neljäs biisi: QOTSA, ohi. Viides biisi: ohi, Giorgio Moroder, American Gigolo. Yhteensä 5 pistettä ekan kierroksen saldo ja jaettu 5. sija.
Tauolla meditoimme ja psyykkasimme itsemme uuteen nousuun. Eka biisi: Sylvian, Saramoto, Yksi. Japan, Yellow Magic Orchestra, Yksi. Leffa ohi. Kakkosessa A Tribe Called Quest, yksi, Scenario, yksi. Levyn nimi kaksi. Kolmas rivi, Kaksi. Everybody's Talking, yksi. Harry Nilsson, yksi ja Midnight Cowboy, yksi. Westbam kaksi, Open Your Mind, yksi. Usura olisi ollut yksi, eikä Westbam. Haravalla, ei tulosta. Blade Runner. Nils-Aslak "Ailu" Valkeapää, yksiristikaksi. Kato joikut on hallussa, mutta ei saamelaisleffat. Vanhapellon Mikeäkään ei tunnettu. Toisen kierroksen jälkeen olimme jo ensimmäisinä.
Kaksi. Blue Velvet, yksi ja David Lynch, yksi. Polish Prince who?! Kaksi. Mättö veikattiin lopulta Sepulturaksi, vaikka Panteralla olisi voittanut, kaksi. Nolla pistettä kakkosveisusta kokonaisuudessaan, oikea rivi ohi. Prodigy, yksi. Harava rikki. Puoli pistettä jäsenistöstä, Kotka-Rankki 7, ohutta alapilveä...Bachia paperiin, yksi, Wendy Carlos, yksi. Sukupuolenvaihdos, yksi. Mikä Tron? Joo oli se Aku Ankassakin esiteltynä vuonna 1982, mutta ei ole nähty sitä meidän pöydässä. Viimeinen biisi, kaksi, kaksi, yksi, risti, kaksi. Och Jokerns vinstnumren är...
Eka kierros alkoi "Cocaine is a helluva drug" ja "I'm Rick James...bitch!" Rick James'in Superfreakilla, siis sillä, jonka messevällä pohjalla MC Hammer myöhemmin breikkasi ja lanseerasi samalla salihousut muotiin. Temptations lauloi siellä taustalla ja sitäkin olimme arvuutelleet pöydässä, mutta arvaas päätyikö paperiin...naapurimaan Stakka Bo'ta emme tunnistaneet, eikä se mennyt muutenkaan putkeen, niin eipä kakkosbiisistä muuta. Kolmosbiisissä sorruimme ajattelemaan asiaa liian pitkälle, eli Linda Perryn tunnistimme laulavan biisiä, mutta kelailimme bändin soittavan liian hyvin ollakseen 4 Non Blondes. Stank you very much, Ameriikan Busheista sitä vanhempaa se dissaa, mutta ei sitä W:tä. Neljäs biisi: QOTSA, ohi. Viides biisi: ohi, Giorgio Moroder, American Gigolo. Yhteensä 5 pistettä ekan kierroksen saldo ja jaettu 5. sija.
Tauolla meditoimme ja psyykkasimme itsemme uuteen nousuun. Eka biisi: Sylvian, Saramoto, Yksi. Japan, Yellow Magic Orchestra, Yksi. Leffa ohi. Kakkosessa A Tribe Called Quest, yksi, Scenario, yksi. Levyn nimi kaksi. Kolmas rivi, Kaksi. Everybody's Talking, yksi. Harry Nilsson, yksi ja Midnight Cowboy, yksi. Westbam kaksi, Open Your Mind, yksi. Usura olisi ollut yksi, eikä Westbam. Haravalla, ei tulosta. Blade Runner. Nils-Aslak "Ailu" Valkeapää, yksiristikaksi. Kato joikut on hallussa, mutta ei saamelaisleffat. Vanhapellon Mikeäkään ei tunnettu. Toisen kierroksen jälkeen olimme jo ensimmäisinä.
Kaksi. Blue Velvet, yksi ja David Lynch, yksi. Polish Prince who?! Kaksi. Mättö veikattiin lopulta Sepulturaksi, vaikka Panteralla olisi voittanut, kaksi. Nolla pistettä kakkosveisusta kokonaisuudessaan, oikea rivi ohi. Prodigy, yksi. Harava rikki. Puoli pistettä jäsenistöstä, Kotka-Rankki 7, ohutta alapilveä...Bachia paperiin, yksi, Wendy Carlos, yksi. Sukupuolenvaihdos, yksi. Mikä Tron? Joo oli se Aku Ankassakin esiteltynä vuonna 1982, mutta ei ole nähty sitä meidän pöydässä. Viimeinen biisi, kaksi, kaksi, yksi, risti, kaksi. Och Jokerns vinstnumren är...
lauantaina, helmikuuta 20, 2010
Oikeassa vai väärässä
Varoitus: olen seitinohutta vahvemmassa nousuhumalassa ja kirjoitan tätä vieraalla koneella toisen kodissa. Emäntä on saunassa.
Eilen tuli telkkarista Rocky II, neuvottelematta kaikkein huonoin saagasta, esim. se häkkikohtaus. Mutta kuvittelenko seuraavan: Vaikka uusintaottelu on osista kelvottomin, on se roolisuorituksena Stallonen paras roxku. Perustelut halutessa suullisesti.
Tänään katsoin elokuvan nimeltä Taking Woodstock. Parempi kuin Brokeback Mountain, mutta häviää hintsusti Jäämyrskylle - jota en ole tosin vuosiin nähnyt.
Eilen tuli telkkarista Rocky II, neuvottelematta kaikkein huonoin saagasta, esim. se häkkikohtaus. Mutta kuvittelenko seuraavan: Vaikka uusintaottelu on osista kelvottomin, on se roolisuorituksena Stallonen paras roxku. Perustelut halutessa suullisesti.
Tänään katsoin elokuvan nimeltä Taking Woodstock. Parempi kuin Brokeback Mountain, mutta häviää hintsusti Jäämyrskylle - jota en ole tosin vuosiin nähnyt.
torstaina, helmikuuta 18, 2010
maanantaina, helmikuuta 15, 2010
sunnuntaina, helmikuuta 14, 2010
Ennakkoraportti
Voitto maistuu aina hyvältä, varsinkin edellisviikkoisen romahduksen jälkeen. Kunhan käyn sunnuntain pakolliset mutkat vetämässä alamäkeen, kirjoittelen varsinaisen raportin.
keskiviikkona, helmikuuta 10, 2010
Tämä on vain tekosyy linkittää tuo kuva, mutta on tuo ja muut artikkelit mielenkiintoista luettavaa.
Loppuun samoilta sivuilta löytynyt sitaatti: "When God handed out bullshitters, he gave an extra serving to the music business." Feargal Sharkey
"Neuvotelkaa ensin, ja etsikää kompromisseja."
"Alvar Aallon arkkitehtuuriin Kostetilla on ristiriitainen suhde:
'Monet hänen töistään ovat kauniita, mutta hölmösti suunniteltuja.
Käyttäjän kannalta porrashuoneita ja vessoja ei ole ajateltu.'"
Museovirasto pääjohtaja Juhani Kostet eilisessä Hesarissa.
'Monet hänen töistään ovat kauniita, mutta hölmösti suunniteltuja.
Käyttäjän kannalta porrashuoneita ja vessoja ei ole ajateltu.'"
Museovirasto pääjohtaja Juhani Kostet eilisessä Hesarissa.
tiistaina, helmikuuta 09, 2010
Tarkkana
Pekka Tarkka: "Tässä näyttää vallitsevan vanha perinne jo 1940-luvulta. Suurin osa yleisöstä vihasi sinfonioita ja kuunteli mieluummin metsäradiota ja sen suosikkeja kuten Hiski Salomaan Lännen lokaria. Silloin pääjohtaja Hella Wuolijoki, radioteatterin perustaja ja radio-orkesterin työn innokas tukija, iski omin käsin ja julkisesti Lännen lokari -levyn sirpaleiksi Yleisradion 25-vuotisjuhlassa. Uskaltaisiko nykyinen toimitusjohtaja iskeä sirpaleiksi Lordin levyn?"
Tarkka & Saraste: Kapellimestari (2009), s. 134.
Tarkka & Saraste: Kapellimestari (2009), s. 134.
Jo oli aikakin!
No more music.
"Vuonna 1981 perustettu Music Television - parhaiten tunnettu nimellä MTV - on uudistanut logonsa."
"Vuonna 1981 perustettu Music Television - parhaiten tunnettu nimellä MTV - on uudistanut logonsa."
maanantaina, helmikuuta 08, 2010
Kuolonkorinaa...
Voice: "ÄKT ei ole tiedottanut asiasta, mutta tieto löytyy liiton internetsivuilta."
sunnuntaina, helmikuuta 07, 2010
lauantaina, helmikuuta 06, 2010
perjantaina, helmikuuta 05, 2010
Kevätkauden aloitus
Musavisan kevätkausi alkoi ja visailua vietettiin ensimmäistä kertaa torstai-iltana. Tuomarin aitiossa kauden avasi Bathoryjen Satu. Poikakuorosta paikalle olivat saapuneet allekirjoittanut ja Mikkovee. Muitakin joukkueita oli mukavasti, joten sittenpä vain kausi käyntiin.
Ensimmäinen kierros sujui kohtuullisesti. Kings Of Leonia emme tunnistaneet, mutta kohdalleen osunut T.A.T.U. tuli laitettua seuraavassa kysymyksessä jostakin hatun pohjalta paperille. Videota kun ei olla nähty, niin eipä tiedetty millä autolla siinä ajeltiin tai minkä sarjan kuvauspaikoilla se oli kuvattu. Biisiä tekemässä on ollut trio raskaan sarjan muusikoita, mutta ei vain niitä, joita paperille laitoimme.
Seuraavaksi soi Bad Company, jonka sentään saimme paperille henkilödetaljien jäädessä epäselviksi. Chisu jäi yhtä tuntemattomaksi, mutta viimeisessä kysymyksessä käsitelty Metallica-aihe meni nappiin. Ensimmäisen kierroksen jälkeen tuloksenamme oli viides sija.
Toisella kierroksella kyseltiin äideistä, tyttäristä, oppi-isistä yms. henkilöllisyyksistä. Womack & Womack sekä kappaleensa Teardrops olivat tutut, mutta mutkikkaat henkilö- ja perhesuhteet saivat meidät jokseenkin hämmennyksiin. Kakkosbiisin tunnistaminen Aerosmithiksi olisi olisi ehkä selvittänyt myös äiti-tytär osastoa...
Seuraavina tulleet Kooks ja Killers jäivät myös hämärryksiin, mutta viimeisenä soinut Mayhem oli ainakin nimen osalta tuttu. Visaillan viimeinen piste tuli bändin jäsenten välisten väkivaltaisten tapahtumien muistamisesta. Koko toisen kierroksen saldo jäi vain viiteen pisteeseen eikä kokonaistilanteen hänniltä sitten päästy illan finaaliin. Finaalin koittaessa Mikko siirtyi täydentämään Elsku Mäy Mäyn joukkuetta ja raportoijanne lähti kohti kotia elpymään jo kovin pitkästä päivästä.
Näin siis tuona iltana ennen seuraavaa visailtaa.
Ensimmäinen kierros sujui kohtuullisesti. Kings Of Leonia emme tunnistaneet, mutta kohdalleen osunut T.A.T.U. tuli laitettua seuraavassa kysymyksessä jostakin hatun pohjalta paperille. Videota kun ei olla nähty, niin eipä tiedetty millä autolla siinä ajeltiin tai minkä sarjan kuvauspaikoilla se oli kuvattu. Biisiä tekemässä on ollut trio raskaan sarjan muusikoita, mutta ei vain niitä, joita paperille laitoimme.
Seuraavaksi soi Bad Company, jonka sentään saimme paperille henkilödetaljien jäädessä epäselviksi. Chisu jäi yhtä tuntemattomaksi, mutta viimeisessä kysymyksessä käsitelty Metallica-aihe meni nappiin. Ensimmäisen kierroksen jälkeen tuloksenamme oli viides sija.
Toisella kierroksella kyseltiin äideistä, tyttäristä, oppi-isistä yms. henkilöllisyyksistä. Womack & Womack sekä kappaleensa Teardrops olivat tutut, mutta mutkikkaat henkilö- ja perhesuhteet saivat meidät jokseenkin hämmennyksiin. Kakkosbiisin tunnistaminen Aerosmithiksi olisi olisi ehkä selvittänyt myös äiti-tytär osastoa...
Seuraavina tulleet Kooks ja Killers jäivät myös hämärryksiin, mutta viimeisenä soinut Mayhem oli ainakin nimen osalta tuttu. Visaillan viimeinen piste tuli bändin jäsenten välisten väkivaltaisten tapahtumien muistamisesta. Koko toisen kierroksen saldo jäi vain viiteen pisteeseen eikä kokonaistilanteen hänniltä sitten päästy illan finaaliin. Finaalin koittaessa Mikko siirtyi täydentämään Elsku Mäy Mäyn joukkuetta ja raportoijanne lähti kohti kotia elpymään jo kovin pitkästä päivästä.
Näin siis tuona iltana ennen seuraavaa visailtaa.
torstaina, helmikuuta 04, 2010
Lauma
Facebook syrjäyttää bloggaamisen. Siitä vaan, minun puolestani. Kaikki on kuitenkin niinku netissä.
"Yövyin Kevon tutkimusasemalla ja podin yksinäisyyttä. Facebookiinkaan en päässyt, koska Kevo oli nettimotissa."
"Yövyin Kevon tutkimusasemalla ja podin yksinäisyyttä. Facebookiinkaan en päässyt, koska Kevo oli nettimotissa."
Didn't work for me
Vuokrasin eilen Woody Allenin elokuvan Whatever Works, joka osoittautui vastoin omia ennakko-odotuksiani melkoiseksi pettymykseksi.
Homma ei olisi muistuttanut niin paljon laiskaa pastissia, mikäli Allen olisi itse näytellyt pääosan rasittavan Larry Davidin sijasta. Parasta elokuvassa oli Patricia Clarksonin nautiskeleva roolisuoritus, eikä huono ollut myöskään onnistuneesti hupsun hahmonsa sisäistänyt Evan Rachel Wood.
Vieläkin puistattaa rainan puisevat ja ontot kohtaukset sekä ennen kaikkea Davidin epäkarismaattisuus.
Äh, olisi pitänyt mieluummin kirjoittaa jotain tästä.
Homma ei olisi muistuttanut niin paljon laiskaa pastissia, mikäli Allen olisi itse näytellyt pääosan rasittavan Larry Davidin sijasta. Parasta elokuvassa oli Patricia Clarksonin nautiskeleva roolisuoritus, eikä huono ollut myöskään onnistuneesti hupsun hahmonsa sisäistänyt Evan Rachel Wood.
Vieläkin puistattaa rainan puisevat ja ontot kohtaukset sekä ennen kaikkea Davidin epäkarismaattisuus.
Äh, olisi pitänyt mieluummin kirjoittaa jotain tästä.
keskiviikkona, helmikuuta 03, 2010
Kyldyyri
Osmo Rauhala: "Pieni joukko samanmielisiä ihmisiä on hallinnut keskeisiä virkoja ja istunut myös kaikissa tärkeimmissä apurahoja jakavissa ja taidehankinnoista päättävissä elimissä. Vallan "oikeellisuuden" on taannut suurimman sanomalehden samanmielinen taidepolitiikka."
Lähde. Lisää Verkkohesarissa.
Lisäys: Tommia varten on rempattu lisää nähtävyyksiä.
Lähde. Lisää Verkkohesarissa.
Lisäys: Tommia varten on rempattu lisää nähtävyyksiä.
maanantaina, helmikuuta 01, 2010
Helsinki on kaupunki
Vaikka Tunnelin Levy lopetti, jää Helsinkiin paljon hyviä levykauppoja.
Digeliuksen Emu: "Erikoistuminen, palvelu ja osaaminen ovat pienten levykauppojen menestymisen edellytys." Lähde.
Digeliuksen Emu: "Erikoistuminen, palvelu ja osaaminen ovat pienten levykauppojen menestymisen edellytys." Lähde.
Elokuviin
Aleksi Salmenperän ohjaama Miehen työ (2007) oli sen verran hyvä, että voisin mennä katsomaan myös miekkosen uusinta: Paha perhe.
Lisäys: Nykymenosta kertoo lisäksi se, että Neil Young on saanut uransa ensimmäisen Grammy-palkinnon sarjassa Best Boxed or Special Limited Edition Package. Kuva.
Lisäys: Nykymenosta kertoo lisäksi se, että Neil Young on saanut uransa ensimmäisen Grammy-palkinnon sarjassa Best Boxed or Special Limited Edition Package. Kuva.
Protskuu
Amerikkalainen herkkupala.
Ajelin eilen parin tuntia lumisateessa ja kuuntelin samalla huvikseni radiota. Pressiklubissa oli vieraana Alpo Rusi, kommentaattoreina Voiman Susanna Kuparinen ja Aamulehden Matti Apunen. Kaikki olivat suustansa nokkelia ja loihtivat esiin varsin lohduttoman kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta. Edes Pohjois-Koreassa ei kuulemma ole tällaista.
Vaihdoin kanavaa ja aloin kuunnella Radio Suomipoppia, jossa kaikilla on ikävä, rakkaus rinnassa puristaa, eikä aina tiedetä "kuka mä oon, saati miten tätä elämää eletään". Kanavalla soi sellainen musiikki, joka pakottaa kuuntelemaan sanoituksia - s.o. arkaaisen, muistinvaraisen runolaulun perintöä. Antropologit puhuvat sopeutumisesta. Olisin miettinyt oligarkia-Suomen ja Sokie-Miihkalin maailmaa enemmänkin, mutta tasapainoilu pimenevässä illassa liukkaalla maantiellä jyrsi keskittymistäni. Ohittajia piisasi.
Lopulta saavuin perille sinne, missä ihmisen on hyvä olla.
Ajelin eilen parin tuntia lumisateessa ja kuuntelin samalla huvikseni radiota. Pressiklubissa oli vieraana Alpo Rusi, kommentaattoreina Voiman Susanna Kuparinen ja Aamulehden Matti Apunen. Kaikki olivat suustansa nokkelia ja loihtivat esiin varsin lohduttoman kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta. Edes Pohjois-Koreassa ei kuulemma ole tällaista.
Vaihdoin kanavaa ja aloin kuunnella Radio Suomipoppia, jossa kaikilla on ikävä, rakkaus rinnassa puristaa, eikä aina tiedetä "kuka mä oon, saati miten tätä elämää eletään". Kanavalla soi sellainen musiikki, joka pakottaa kuuntelemaan sanoituksia - s.o. arkaaisen, muistinvaraisen runolaulun perintöä. Antropologit puhuvat sopeutumisesta. Olisin miettinyt oligarkia-Suomen ja Sokie-Miihkalin maailmaa enemmänkin, mutta tasapainoilu pimenevässä illassa liukkaalla maantiellä jyrsi keskittymistäni. Ohittajia piisasi.
Lopulta saavuin perille sinne, missä ihmisen on hyvä olla.
lauantaina, tammikuuta 30, 2010
Kehitys kehittyy
Bruno olisi ollut vielä hämmentävämpi 3d-toteutuksena. Tiedätte kyllä, mitä kohtausta tarkoitan (linkittäkää itse).
Stories from the City, Stories from the Sea
Ei tuo levy turhaan voittanut 2001 Mercury price palkintoa.
torstaina, tammikuuta 28, 2010
keskiviikkona, tammikuuta 27, 2010
Hyvä kokoelma.
Suosittelen tätä tupla cd:ta talvi iltojen ratoksi tai ihan muuten vaan. Bonuksena voi tietenkin olla että joku läsnäolija alkaa ketkuttamaan lanteita ja vähentämään releitä kun tämä kokoelma soi.
Kosketelkaa toisianne.
tiistaina, tammikuuta 26, 2010
Michael Monroe
"We're gonna rock like fuck, we're gonna fuck you up - and you're gonna love it! Alright? See you soon!" (YT)
maanantaina, tammikuuta 25, 2010
Top-5
1.) Tipaton tammikuu, joka saattaa jatkua tipattomana helmikuuna.
2.) The Dave Brubeck Quartet: Strange Meadow Lark.
3.) Savustetut simpukat, tummat viinirypäleet.
4.) Lähestyvä kevättalvi.
5.) Hyryn Uuni.
2.) The Dave Brubeck Quartet: Strange Meadow Lark.
3.) Savustetut simpukat, tummat viinirypäleet.
4.) Lähestyvä kevättalvi.
5.) Hyryn Uuni.
sunnuntaina, tammikuuta 24, 2010
Mutta kansahan rakastaa minua!
Lapin Kansa:
Rovaniemen kaupunginhallitus ottaa maanantaina kantaa siihen, lähteekö kaupunki kokeiluun, jossa pormestari valitaan suoralla kansanvaalilla. Kaupunginjohtaja Mauri Gardin esittää, ettei kokeiluun lähdettäisi.
keskiviikkona, tammikuuta 20, 2010
Kiinnostava dokumentti
"Yksi mies kysy minulta, että virtaako Teno joka vuosi samaan suuntaan." "Sitäkin on ihmetelty, kun se virtaa pohjoiseen, että miten se voi virrata ylöspäin." Ks. tarkemmin.
tiistaina, tammikuuta 19, 2010
Elämää juoksuhaudoissa
"Tohtori Kurt Reuberin, 16. Panssaridivisioonassa palvelevan papin esimiehellä oli erityisen suuri korsu, niin että sinne mahtui toisen divisioonan hylkäämä piano. Ja siellä maan alla, äänen pinnalle kuulumatta ja maavallien vaimentamana hän soitti Bachia, Händeliä, Mozartia ja Beethovenin Pathétique-sonaattia. Hänen tulkintansa oli kaunis, mutta siitä näyttää tulleen pakkomielle. "Komentaja jatkoi soittamista vaikka seinät järisivät pommituksista ja maata varisi lattialle." Hän soitti vielä silloinkin kun upseerit tulivat ilmoittamaan että ulkopuolella taistellaan." (Antony Beevor: Stalingrad, s. 338)
maanantaina, tammikuuta 18, 2010
Boys needs toys
Vox Tonelab Se.Jumppahuiti mikä lauta. Kaikkee löytyy paitsi ei heviä. Erittäin hyvät rautalanka, Henkka, garage, punk, rock soundit tästä löytyy.
Futsit, kompurat, delayt, echot..... ja sokerina pohjalla pari expression pedaalia. Pystyy hienosti vaihtelemaan kaikujen pituuksia ja tremolojen väpätyksiä lennosta.
Psykedelia työkalu numero yksi.
Nauhotuksissa hyvänä lisänä styrkkareiden ja kaappien mallinnus. Styken soundiin lämpöä tulee 12AX7 putkesta.
Ainut miinus on se et joutuu manuaalia lukemaan et tajuu miten toi lauta pelittää, **ttu se on väärin.
perjantaina, tammikuuta 15, 2010
torstaina, tammikuuta 14, 2010
Tsumba on jumppa
"Blomqvistin mukaan 60-, 70-, ja 80-luvulla nuoret osasivat perinteiset paritanssit. Nykypäivän nuoriso ei ole taitoja omaksunut, joka on tanssilegendan mukaan suuri vahinko.
"Se on päin hemmettiä", lausui Blomqvist. "Onneksi nyt tanssitaan taas myös twistiä ja discoa".
Koko juttu.
tiistaina, tammikuuta 12, 2010
Sonic Youth: the Eternal
Juggernaut mikä levy tää The Eternal on. Voisin jopa väittää et tässä on Sonic Youthin paras levy. Ei liikaa eksentrisyyttä, mihin bändi helposti sortuu, vaikka taideopiskelijat tykkäävätkin siintä mutta..... no jääkön sanomatta. Lee Ranaldo ja Thurston Moore vinguttavat skittojaan aika vapautuneesti ja efekti arsenaalia hyödynnetään tyylillä. Kim Kordonin laulamat biisit piristävät taas kerran kokonaisuutta.Miksaukseen on jemmattu sopivassa suhteessa hifi/lofi -jippoja. Kuuluu kirjahyllyssä siihen nyrkkiraudan ja Calvados pullon viereen.
sunnuntaina, tammikuuta 10, 2010
Royal Mail Goes Rock and Roll
"Iso-Britannian kuninkaallinen postilaitos, Royal Mail, kunnioittaa saarivaltion musiikin tekijöitä julkaistemalla kymmenen erikoismerkin sarjan." Lähde.
Top-5
Rolling Stone -lehden vuoden 2009 "villeimpiä rock-kuvia":
- Pelkkä kupla?
- Sacha ja Eminem
- Jack ja Jimmy
- Sean on outo poika
- Snoop osaa ottaa aina iisisti
Bonus 1:
"Does Mick Mars actually still have a verifiable pulse when this pic was taken?"
Bonus 2:
Disney-imperiumin kolme rakastetuinta: Mikki, Minni ja Phil.
Leffauutinen
Panun palstalta sain tiedon, että Burroughsin Mars-kirjoista on valmisteilla elokuva. Lapsuudesta muistan, että ensin ahmin Tarzanit, sitten John Carterit. Parhaana Tarzan-elokuvana pidin Christopher Lambertin tähdittämää Greystokea, joka oli jotain aivan muuta kuin ne vanhat Weissmullerit - joista pidin myös.
Entäpä kirjojen naishahmot? Etenkin Oparin ylipapitar La ja Heliumin prinsessa Dejah Thoris kutkuttivat mukavasti nuoren pojan mielikuvitusta. Mielenkiinnolla jään odottelemaan elokuvaa.
Suositeltavaa lisälukemista: Paula Havaste - Tarzan ja valkoisen miehen arvoitus.
Entäpä kirjojen naishahmot? Etenkin Oparin ylipapitar La ja Heliumin prinsessa Dejah Thoris kutkuttivat mukavasti nuoren pojan mielikuvitusta. Mielenkiinnolla jään odottelemaan elokuvaa.
Suositeltavaa lisälukemista: Paula Havaste - Tarzan ja valkoisen miehen arvoitus.
lauantaina, tammikuuta 09, 2010
Nautittu muutakin kuin kansalaisluottamusta.
Tässä kuvassa bändi on vetänyt vähän muutakin kun Sarvis pulkkaa.
Hauska vaikutus
Anttilan levyosastolla alkoi jokaisella asiakkaalla jalka vipattaa ja päät nytkyä, kun tämä herkkubiisi pärähti soimaan. Ruotsalaiset!
perjantaina, tammikuuta 08, 2010
Hendrix Helsingissä!
"Helsingin Kulttuuritalolla nähtiin 22.5.1967 yksi konserttitalon merkittävimmistä esiintyjistä kautta talon historian, kun lavalle nousi kohtalaisen tuntematon yhtye Yhdysvalloista, The Jimi Hendrix Experience. " Lähde.
Liikkuva kuva on siis aitoa kamaa, mutta äänet eivät. Kysymyksessä on Voodoo Child, jota Hasse Wallin bändi muuntelee Hendrixin tyyliin modaalisin ja soundillisin tehostein.
Liikkuva kuva on siis aitoa kamaa, mutta äänet eivät. Kysymyksessä on Voodoo Child, jota Hasse Wallin bändi muuntelee Hendrixin tyyliin modaalisin ja soundillisin tehostein.
torstaina, tammikuuta 07, 2010
"Maistuis varmaan sullekin" tai "Niin hyvää, ettei sanotuksi saa"
Välipalaksi tai vaikka töihin evääksi.
Enpäs tiennyt, että on sellainenkin kuin iskulauserekisteri.
"Mars - feel good energy"
Enpäs tiennyt, että on sellainenkin kuin iskulauserekisteri.
"Mars - feel good energy"
Laman merkkejä
- Holvi lopettaa, tilalle tankobaari. "Tavoitteena on avata ravintola tunturirallin aikaan."
- Työtä tarjolla: Tietovisa juontaja*
*kirjoitusasu alkuperäinen.
- Työtä tarjolla: Tietovisa juontaja*
*kirjoitusasu alkuperäinen.
sunnuntaina, tammikuuta 03, 2010
Ripped off fan
"This is just fucked up, though.
This fuckin' film, man, making cash off everybody.
This is the biggest pile of shit, I've ever seen the Dead ever do..."
"You're full of shit!"
"Aww, you're nuts, man".
This fuckin' film, man, making cash off everybody.
This is the biggest pile of shit, I've ever seen the Dead ever do..."
"You're full of shit!"
"Aww, you're nuts, man".
Arvoitus
Mitä yhteistä on ruotsalaisella tennislegendalla ja Suomen Ufotukijat ry:n puheenjohtajalla?
lauantaina, tammikuuta 02, 2010
perjantaina, tammikuuta 01, 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)