Ollie Toolbox vs. Indian Warrior

Ollin tuomarointiin olemme varautuneet täydennyksellä.

Oha le-e Oha le-e Oha le-e
Oha li yi e ye
Aw-bi-zha-ye
Shichl-ha-da-hi ya-go ni-ni

Bilelevy

Left of the Dial. Dispatches from the 80's Underground. Kahdeksankymmentäkaksi rokkitsiibaletta 80-luvulta. Melkoinen matka.

1980

come closer and see see into the trees find the girl while you can come closer and see see into the dark just follow your eyes just follow your eyes i hear her voice calling my name the sound is deep in the dark i hear her voice and start to run into the trees into the trees into the trees suddenly i stop but i know it's too late i'm lost in a forest all alone the girl was never there it's always the same i'm running towards nothing again and again and again

Musavisan SM?

Ensimmäiset Rockvisailun SM-kisat järjestetään sunnuntaina 16. huhtikuuta ravintola Bellyssä Helsingissä. Tapahtuman järjestelyistä vastaavat helsinkiläinen Wizard Of Loose - ja turkulainen Quiz On? -rockvisailu yhdessä Riemufestivaalin kanssa.

Lisää.

Menovinkki

Tänään Tivolissa livedisee ja muutakin viiden bändin voimin. Liput 3 euroa.

Borgirin Dimmu

Eilinen musavisahan meni oikein mukavasti. Poikakuorokin pääsi finaaliin. Ja on sitä jo odotettukin. Mikä lie ollut meissä vialla kun on missattu pari viimeistä finaalia. Ellei useampikin. No mutta se on historiaa ja tästä pääsee vain ylöspäin. Ja sinne menemme ensi tiistaina Ollin ottaessa ohjakset käteensä.

Finaaliin siis mentiin, vaikka pelasimme vajaana joukkueena koko illan tuomarointihukien takia. Markon avauskierros meni itseltäni vähän ohi, koska odottelin hiki hatussa omaa kakkoskierrostuomarointia. Tommin finaali oli hieno. Tommi ansioitui myös soittamalla illan parhaimman biisin.

Illan voittajaksi selviytyi Donkey Konga. Onnittelut teille!

Suomirock-piilosana

Panen tähän eilisen musavisafinaalin puuhaosuuden nettikansankin iloksi. Kysytään siis suomalaisia yhtyeitä ja artisteja. Luku suluissa osoittaa montako kirjainta sanassa on.

1. Maxisingle, solmi Riihimäen lähijunan väriaine! (4, 8)
2. Jyrsijä on tunnettu rasite. (6)
3. Uikutan kuin ahdingossa. (5)
4. Matkusta, mutta älä alitajuntaasi. (9)
5. Viihdemusiikki-Sullivanin ensimmäinen. (6)
6. Klovnista on moneksi. (5, 8)
7. Rikastaa maan, keskellä vaje. (8)
8. Pihtiputaalla ajat tutkaan. (6)
9. Arkikirkuja. (5)
10. Ei Helsingissä, mutta melkein Turussa. (3)

Fiiliskuva

Lemmy tietää, että cd-levy on valmistettu ohuella alumiinikerroksella päällystetystä polykarbonaattilevystä. Hän kuitenkin pitää enemmän vinyylilevyistä. Näin ainakin vuonna 1983 - mutta ehkä myöhemminkin. Leppoisaa visaa!

Ensimmäinen kierros

Tommin ja Satun teemoista minulla ei tietenkään ole hajuakaan, mutta itse aion keskittää kaikki yhdeksäntoista kysymystäni Burman unohdettuun musiikki- ja tanssitaiteeseen. Veikkaanpa, että visasta tulee erittäin tiukka, kun joukkueet kuitenkin tuntevat entuudestaan niin hyvin pyu- ja mon-kansojen intialaisvaikutteista kulttuuria. Lisähelpotukseksi - helppoushan on aina ollut visamotiivini - jätän saing wangin kokonaan visailun ulkopuolelle. Clashin kokoonpanokin on syytä tarkistaa, sillä yhtye on edelleen suosittu Mandalayan Yangonin taideyliopistojen opiskelijoiden keskuudessa.

Hyvät saundit

Uusi Sounds-levy. Huonot arvostelut, mutta mitäpä niistä välittämään. 10+.

Eilen

Led Zeppelin, Cardigans, Janis Joplin, Georg Malmsten, Pentangle, Michael Jackson, Mew, Jimmy Nail, Beatles, Jefferson Airplane, Iron Maiden, Robert Crumb & Cheap Suit Serenaders, The Who , Fleetwood Mac, Bookends, David Bowie, Tenacious D, Frank Sinatra, Coldplay, Johnny Winter...

Puuttuko vielä jotain? Lisätkää.

Kolme Tenoria

Jos olisin kaikkivoipa, panisin nämä kolme yhteiselle kiertueelle:

• Mestari
  
• Matti Inkinen
  
• Olli Lindholm

I am the law

Ensi tiistain kakkoskierroksen biisit on valittu. Kysymykset suurinpiirtein mietitty. Puuhiskin on valmistumassa. Vinkki.

Uhosin, että tänään en koneelle mene

Palasin kuitenkin tekemään puuhapaperin. Siitä tuli...ok. Nyt sammutan tietokoneen ja menen olohuoneeseen kuuntelemaan päivän suosikkilauluni. Sitten ulos. Ihan varmasti.

Logo

Työpaikka

Laulajalle töitä tarjolla.

Tuomarit

Ensi tiistain tuomarit:

1. kierros: Marko
2. kierros: Satu
3. kierros (finaali): Tommi

Tein juuri omat kysymykseni. Julkaisen vihjeet maanantaina.

Tunnistusta

Täällä, täällä, täällä, täällä ja täällä on musavisasta tuttua tunnistuspuuhapaperipuuhaa. Vaikeita, ainakin minulle.

Jos telkkarista ei tule mitään...

http://youtube.com/watch?v=UzeGb8PZe4g&search=sandy%20denny%20fairport%20convention%20bob%20dylan

Pupuliima Yleisliima

Mielenkiintoinen musavisa! Ensin onnittelut:

3 p. Onnea viikkofinaalin voittajajoukkueelle eli Noonelle.
2 p. Onneksi olkoon Donkey Kongalle muhkeasta pistesaaliista.
1 p. Onnea Deadparrootsille finaalipaikan johdosta.
1 p. Onnea myös Poikakuorolle illan parhaasta finaalisuorituksesta.

- Onneksi olkoon myös pupuliima-tuomareille onnistuneesta visasta!

Kärkijoukkueiden nippelit olivat eilen suunnilleen samankokoiset; musiikkitietoa löytyi kaikista joukkueista. Hauskan ankaran pisteytysjärjestelmämme ansiosta moraalisia voittajia saattaa näiden kosteiden iltojen aikana löytyä useitakin. Kun kaikki tietävät, kaikilla on mukavaa.

Fiiliskuva

Avaruuden äänet, mitä ne sanovat?

Viime visassa tuomari piti aivan normaalina, että joku kuuntelee ylexiä kaksi tuntia päivässä. Se herätti riemua joukkueessamme. Netissä on ylen ykkösen intohimoisen kuuntelijan blogi. Suurin osa jutuista näyttää käsittelevän sitä, että kirjoittajaa hermostuttaa nykyelämä ja melu. Radionkuuntelun turmiollisuudesta ollaan nykyään liian hiljaa.

Mutta miten oli lokakuussa 1952? Jopa me sivistymättömät tiedämme, että tavalliset kuuntelijat olivat tympiintyneitä ainaisiin sinhvonioihin. Tarkistin saamastamme lehdestä. Sinfonioita soitettiin yksi, Tsaikovskin (huomatkaa keekoilunvastainen kirjoitusasu) kuudes. Muita suuremman luokan teoksia oli saman miehen ensimmäinen pianokonsertto ja avantgardistisimpana Hindemithin konsertto puupuhaltimille. Nämä tiistaisessa RSO:n konsertissa ja sinfonia perjantaina HKO:n konsertissa. Tai toisinpäin.

Suurin osa musiikista menisi nykyään kategoriaan kevyt klassinen. Lyhyitä kappaleita. Mukana oli myös oma ohjelma Rytmimusiikin ystäville, jossa soitettiin mm. Dizzy Gillespietä. Vanhalle tanssimusiikille eli sotia edeltävälle oli oma ohjelmansa.

Yksi laji puuttui näkyvällä tavalla. Nimittäin ajan suomalainen iskelmämusiikki. Bongasin yhden Tapio Rautavaaran esityksen jostain rinnakkaisohjelman torstai-illasta Brahmsin unkarilaisten tanssien ja Straussin valssien keskeltä. Lauantai-illan toivotuissa soitettiin varmaan jotain. Yksi paikka oli mistä en tiennyt, mutta humppa saattaisi soida: lauantai-illan äänilevytanssiaiset (tms.) klo 23:00-24:00.

Käsittääkseni tuohon aikaan humppaa ja rillumareita myytiin levykaupoissa kuin leipää. Tai sitten se oli myöhemmin. Etnomusikologi voi tämänkin kertoa tarkemmin. Virallinen radio päätti kuitenkin vaieta ajan suosikkimusiikin kokonaan. Moldau vain soimaan ja kansa sivistyy.

Levyn ja monen tie

Kappaleet syntyvät vain yhdellä tavalla - tekemällä. Niin se taitaa oikeasti olla; hyvin monet asiat syntyvät ainoastaan tekemällä. Näennäisen yksinkertaista. Yksinkertaista.

Top-5

2.) The Who: Pictures of Lily
3.) 22-Pistepirkko: Texacoson
4.) Cardigans: Slow
5.) Coldplay: A Message

Miten soitetaan 1.) Beach Boysin Sail On Sailor -lauluun Frank Zappa -tyylinen kitarasoolo? En minäkään tiedä. Näin kuitenkin vaaditaan.

Sfefan

"Stefan Stanciu oli aikansa ihmelapsi. Mutta toisin kuin ihmelapsille liian usein käy, Stefan ei ole menettänyt lavasäteilyään aikuisuuden myötä. Ehkä syynä on se, ettei hänen poikkeuksellista kyvykkyyttään valjastettu matkimaan lapsena liian vaativien teosten aikuistulkintoja. Hänen annettiin kehittyä hahmottamaan rakenteellisesti yksinkertaista ohjelmistoa lapsen ehdoilla. Ohjelmisto on luonnollisen kehittymisen seurauksena päätynyt pienistä melodioista suurempiin muotorakenteisiin, ei itsetarkoituksellisena tyylivaihdoksena populaarista taidemusiikkiin. Panhuilun ihmelapsesta on tullut aikuinen, karismaattinen taitelija."

Lisää.

Hupia

- Tämäkin on tietysti ikiwanha.
- Tänään tulee kantria telkkarista (TV2).
- Utajärvi.

Heja Europa

Ruotsi äänesti juuri edustajakseen Euroviisuihin pitkän linjan veteraanin Carolan kappaleella Evighet. Millainen vastaus haasteeseen löytyy Suomelta ja Lordilta? Odotettavissa Ateenassa: klassinen matsi Suomi - Ruotsi?

Myytävänä

Haluaako kukaan ostaa edullisen Hank Williams -kokoelman (4CD)? Tilasin sitä vahingossa kaksi kappaletta enkä voi enää peruuttaa tilausta. Hinta: 20 euroa.

Sisältää kaikki mahtavat Hank-hitit!

Viikon elokuva

Eilen kokoonnuimme ystäväni olohuoneeseen katsomaan End of the Century: The Story of the Ramones-dokkaria. Aivan liian lyhyet konserttipätkät muistuttivat kuinka älyttömän tiukka kvartetti Ramones oli 70-luvun lopussa. Ihmetyttää vain, miksi rokkidokumenteissa tai -kirjoissa artistin uran alkuvaiheet käydään yleensä aina erittäinkin perusteellisesti läpi, mutta loppua kohden referaatinomaisesti? Toisaalta elokuvaa katsoessa oppi ehkä enemmän itsestään, kuin Ramonesista. Oli elokuva välillä hauskakin - varsinkin extrat, musiikki oli erinomaista, Johnny Ramone on jumala... Pidin kyllä, mutta lisää jäi kaipaamaan.

Lopuksi piti siteerata Eastern Darkia, mutta en muista kuinka värssy meni.

Tiedoksi ja opiksi

Tiedoksi vielä kauden loppukalenteri:

• 21.3. Pupuliima
• 28.3. Tommi / Poikakuoro
• 4.4. Olli / Poikakuoro
• 11.4. Kausifinaali

Kausifinaalituomarista supatellaan lounailla ja kahvitauoilla. Poikakuorolle käy periaatteessa kuka tahansa, mutta onhan se aina mielenkiintoista saada joku ulkopuolinen nuijan varteen. Pupuliimaa varten aion valmentautua kuuntelemalla sunnuntai-aamupäivällä Ylen Ykköstä. Tommin kysymyksiin suosittelen Francisco Tárregan etydien tarkistamista. Ollin tuomarointivuoroon ei voi valmistautua kukaan, koska Olli on a) arvaamaton b) vaarallinen c) armoton. Että semmoiset profylaksit tällä kertaa.

-------------

Aamunavauksen yllättäjä:

Joan Osborne - What Becomes Of The Brokenhearted elokuvassa Standing n the Shadows Of Motown (2002).

Structural factor

Ei saanut Lost armoa: kolme minuuttia ja painoin punaista nappulaa.

Yhteinen nimittäjä?

Mitä yhteistä on seuraavilla asioilla?

- Jerry Garcian WC-pöntöt
- William Shatnerin munuaiskivi
- Paavin Volkswagen
- Neitsyt Marian kuvallinen grillattu juustoleipä

Ne ovat Golden Palacen hankintoja!

Finaalituomari

Arvoisat kanssakilpailijat! Meidän pitäisi saada jostain tuomari 11. huhtikuuta pidettävään kausifinaaliin. Ilmoitustaululla on ehdotettu erästä tamperelaista musavisa-gurua, joka osallistui eilen menestyksekkäästi eilen itse visaan voitokkaan Deadparrootsin riveissä. Samainen guru teki pari vikkoa sitten pahaa jälkeä nimimerkillä Bono Estente. Ainakaan hän itse ei tyrmännyt ajatusta. Mielipiteitä?

Lisäys:

Pekka kävi kertomassa minulle Aisopoksen sadun. Sisäistettyäni ikiaikaisen faabelin pyyhin kyyneleeni, irrotin varovasti cilicen pääni ympäriltä ja kuuntelin mitä muuta, vanhalla mestarillani oli sanottavaa. Pekka kertoi, että mahdollisesti myös osa ex-rootsilaisista saattaisi pitää kausifinaalin. Se sopisi oikein hyvin. Nyt hiivin takaisin kammiooni, sytytän lyhtyni ja ruoskin itseni uneen. Häpeä ja nöyryytys saa jatkua siihen saakka.

Hups!

Faktoja eilisestä visasta:

- Tuomarit olivat laatineet reseptin, jolla leivottiin uusi voittaja.
- Deadparroots (featuring Bono Estente) voitti.
- Donkey Konga tuli toiseksi (tuomareiden kotijoukkue).
- Noone tuli kolmanneksi (raivokas kakkoskierros!).
- Pappa- ja mummokuoro & poikasopraano tuli neljänneksi.
- Muut eivät tienneet senkään vertaa (no tiesi tiesi).

Olimme koko illan vaikeuksissa. Minulla oli tunne, että kuulin musiikkia ensimmäistä kertaa elämässäni. Onneksi sain palan kantria ja munan. Se lohdutti hiukan. Sinänsä kiintoisasta tuomarilinjasta jäi suuhun lievä kohdentamisen flavour. Myönnän, että tämä hapokas jälkimaku johtuu kehnosta nykynuorisomusiikin tuntemuksestamme, josta saamme syyttää ainoastaan itseämme ja fossiilista maailmankuvaamme. Päivän aikana tankattu Judas Priest ja Joseph Haydn eivät olleet hyödyksi.

Kysymysten laatiminen on helkkarin vaikeaa; meidän tuomarointivastuussa olevien musavisailijoiden suurin probleemi on luoda viikottain sellainen kolmiosainen tietokilpailu, joka a) olisi mahdollisimman monipuolinen b) houkuttelisi uusia osallistujia c) saisi kaikki osallistujat viihtymään d) ei suosisi tiettyjä joukkueita e) olisi minkä tahansa joukkueen voitettavissa.

Mutta tasainen on tilanne! Se on hieno asia se. Onnea uusille voittajille & kiitos tuomareille, kanssakilpailijoille sekä ennen kaikkea runkosarjaa edelleen johtavalle Poikakuorolle.

Rok ja Roll

Lämmittelyä Guns 'n Roses -keikkaa varten. Digatkaa Axl'n lanneliikettä ja mattinykäs-mallisia housuja.

Anteeksi, mikä viikonpäivä tänään on?

Fiilisbiisi: Captain Beefheart & his Magic Band - Gimme Dat Harp Boy.

Ei tuossa oikein ole mitään järkeä, mutta kun koliseva kappale kolisee oikeasti (kuunnelkaa vaikka), niin eihän sille kukaan mahda - ei Keski-Italian vanhimmat ylimyssuvut, Bob Marleyn perikunta, eikä edes...öö....Suuri Kehno (joka sitä paitsi on jo kuollut).

Top-5

1.) Saturday Night
2.) Voileipäkakku
3.) Makoisa booli
4.) Fiksu ja kypsä
5.) Monipuolinen hiihtoloma

Huomenna pääsen jälleen musavisailemaan. Olenkohan lomallani unohtanut kaiken? Entäpä jos en visatunnelmissa tunnistakaan intialaisia elokuvasävelmiä, vaikkapa Asha Bhoslen kutkuttavaa Chura liuyaa ? Entäpä miten joukkue rankaisee minua, jos vaadin paperille kirjattavan että Eusebius, vaikka vastaus olisi tietenkin Efraim? Kuinka pystyisin koskaan palaamaan häpeän viimaisilta alangoilta, jos unohtaisin kaikki ne syyt, jotka puoltavat Phil Collins Big Bandin live-albumin (A Hot Night in Paris) olemassaoloa?

Lisäys: Korjasin kirjoitusvirheen. Kuuntelussa Norah Jones: The Long Way Home. Aika maukasta bassonsoittoa. Kvartti on hyvä ja kaikkein olennaisin intervalli kantri-bassonsoitossa. Kun vielä soitetaan A-duurissa, voi basisti polttaa samalla tupakkaa.

Hello Europe!

Lordi pääsi Euroviisuihin!

Ratioita

En tiedä miten kapteenimme Tivoliaudio -innostus jatkuu. Satuin kuitenkin huomaamaan, että Tivolilla on kilpailijana jonkin verran edullisempi Sangean WR-1 (mustana), joka on arvostelusta päätellen sekin kelpo peli. Panen mukaan toisenkin arvostelun.

Teac R1 lienee myös samaa sarjaa. Pulju.netkin tarjoaa omaa malliaan, hinta vain 45,- Pulju tarjoaa kyllä toistakin tyylikästä radiolaitetta. Ei kyllä taida olla oikea putkiradio. Korjatkaa jos on.

MP3-soitinta ei taida vieläkään yksikään joukkueemme jäsen omistaa. Kasetteja ja vinyylejä vain kuunnellaan, niissähän on se ainoa hyvä ja tietämisen arvoinen musiikkikin.

Karhua katsomassa

Tervehdin vanhaa Karhua. Uhrasin sille pari vastausta. Clashin jäseniä en edelleenkään muista. Rykäisin kurkustani: Utajärvi. Tuntui kuin aurinko olisi paistanut hivenen lämpimämmin. Jatkoin nopeasti: Jeffrey Hyman, John Cummings, Douglas Colvin, Thomas Erdelyi.

Kerroin, että olimme voittaneet ensimmäisen kierroksen. Toisella oli tullut tenkkapoo, mutta finaaliin mentiin tasapistekärjessä, 32,5 meillä ja Noonella. Finaalissa Dead Parroots, muistat varmasti Roots-nimisenä sai 10 tai 11 pistettä, Noone 13 tai 13,5, on niin vaikea muistaa, ja me 15.

Tunnustin, että taisin olla joukkueen turhin jäsen tällä kertaa. Jouni ja Satu sen sijaan loistivat. Ajattelimme, ettei ole parempaa lahjaa poissaolevalle kapteenille kuin voittaa visa. Ja sen teimmekin. Nyt olemme sarjajohdossa neljän pisteen kaulalla.

Koko aikana Karhu ei vastannut mitään. Se on syvällä talviunessaan, josta herätä ei saa. Ehkä se uneksii hetken meistäkin. Ja sinusta, rakas lukija. Sillä on aikaa unelmoida. Ja minustakin, ehkä.

Kengättömien ihailijoiden tunnuslaulu ja -tanssi

Kuori vaikka banaani,
poig doig juhuu!
Hyppää sitten ilmaan
jabadabaduuh.

Anna maan valua
sormiesi kautta,
doing boing.

Bingo bongo!

Kohtapa ollaan Kengättömät!
Kengättömät, jumbo!

Musavisan hengessä

The Knight Rider haastaa sinut tunnistamaan tunnareita!

Willie Garvinin Sibelius-kritiikki

Theodor W. Adornokin jää toiseksi Willie Garvinin osuvasti postuloidulle Sibelius-kritiikille:

‘I don’t get Sibelius meself,’ Willie Garvin said quietly. ‘All noise and no tune. Now you take Mozart. There was a kiddy who really knew how to write music with a bit of melody.’

‘I’m not saying he didn’t,’ Modesty answered, keeping her voice low.’ If I had to do without one or other, I’d keep Mozart. I’m just saying that if you really try with Sibelius it’s well worth the effort.’
…
‘All right,’ Willie said reluctantly. ‘I’ll give Sibelius another try. But I don’t think he’ll get through, Princess. So it’s not likely he’ll be able to go around bragging that I’m one of ‘is fans. I get browned off with a bloke who makes me listen too ‘ard.’

‘Courage, Willie love. I know what you mean, but you can always go back to Mozart and the more tuneful kiddies.’ (O'Donnell, Peter 1966. Modesty Blaise , 112-113.)

Löylyä lissää

Rolling Stone 994 (08/06)

Live in California 1974:

Guitarist Richie Blackmore seems less a menace than a petulant ponce, but organist Jon Lord delivers a gloriously evil "Space Truckin". Riveting and ridiculous, the Purp's performance makes the need for punk crystal-clear.

(melkein) Kahden viikon soittolista

Laatikoiden pohjalta, kaappien kätköistä tai kaverin hyllystä saattaa löytyä kaikenlaista kiinnostavaa kuunneltavaa:

Pentangle: On Air -cd
Grateful Dead: Dick’s Picks vol. 18 -cd
Ramones: Pleasant Dreams -cd
Fall: Infotainment Scam -cd


Grateful Dead: 23.1. 1970 Civic Auditorium, Honolulu -cdr
Miles Davis: 6.11. 1967 Salle Pleyel, Paris -cdr
13th Floor Elevators: Psychedelic Sounds of… Alternate Mix -cdr
Planet Earth Rock’n’Roll Orchestra -cdr
Pink Floyd: Ultimate Zabriskie Point -cdr


Jerry Garcia Band: 8.7. 1979 Keystone, Berkeley & 4.12. 1987 Wittern Theatre, L.A. -kasetti
Quicksilver Messenger Service: 19.03. 1967 The Matrix, San Francisco -kasetti

Piristyspiisi

Ei voi huonommin enää mennä =)

...your trouser cuffs are dirty,
and your shoes are laced up wrong,
You'd better take off your homburg,
'cos you're overcoat is too long...

Olympialaisten hengessä hopeaa

Pääsimme jälleen selvässä pistejohdossa finaaliin Donkey Kongan ja Mustekalavaimon seuraksi. Finaali oli meille ylivoimainen, joten DK:n popneropatit pääsivät baaritiskille kurlaamaan voittojuomia. Tosin yksilökilpailut toivat ilmaista olutta myös meidän pöytäämme. Luin lähtiessäni pikaisesti voittajajoukkueen vastaukset. Larry and the Lefthanded ja Ladytronin kotikaupunki olivat tällä kertaa voiton tiellä. Tuomarit (Noonen sisaruksilta näyttävä hauska pariskunta T&D) olivat väsänneet tiukan visan. Kirjoitimme väärien vastausten päälle lisää vääriä vastauksia. Kaksihenkiseltä Mustekalavaimolta finaalipaikka oli loistosuoritus, vaikkakin mukaan saivat pelkät läsnärit. Mikä tärkeintä: maailman paras, vihatuin ja pelätyin rovaniemeläinen musavisajoukkue Poikakuoro johtaa edelleen kevätkautta - yhdellä pisteellä!

Pussihousut kaapista ulos.

Ollaan miehissä mietitty, että mitähän se Mc Hammer nykyään touhuaa. No se bloggaa! Asiaan kuuluu tietenkin tiistai-illan fiiliskuva.

Huomenna musavisa!

Nyt ei enää itketä. Jäkis on jäkistä, mutta musavisa on musavisa. Huomenna tuomaroi Noonen Tomi. Taidanpa siis ihan varalta mennä Kirkonjyrhämälle kuuntelemaan revontulia. Miksiköhän N1 ei enää kirjoita mitään? Onko jossain internettiä parempi, seksikkäämpi paikka ruotia musavisailua? Luultavasti syy on ihan arkinen.

Alexander Lukas

Du gamla, Du fria, Du fjällhöga nord,Du tysta, Du glädjerika sköna! Jag hälsar Dig, vänaste land uppå jord, Din sol, Din himmel, Dina ängder gröna. Din sol, Din himmel, Dina ängder gröna.

Du tronar på minnen från fornstora dar,då ärat Ditt namn flög över jorden.Jag vet att Du är och Du blir vad du var.Ja, jag vill leva jag vill dö i Norden. Ja, jag vill leva jag vill dö i Norden.

Jag städs vill dig tjäna mitt älskade land,din trohet till döden vill jag svära. Din rätt, skall jag värna, med håg och med hand, din fana, högt den bragderika bära. Din fana, högt den bragderika bära.

Med Gud skall jag kämpa, för hem och för härd, för Sverige, den kära fosterjorden. Jag byter Dig ej, mot allt i en värld Nej, jag vill leva jag vill dö i Norden. Nej, jag vill leva jag vill dö i Norden.

Peace and Love in Joe's Mouth

Musavisan maine kiirii kautta maan! Minua pyydettiin valmistamaan musavisa Joensuussa pidettävien synttärijuhlien ohjelmanumeroksi. Pääni alkoi välittömästi surraamaan ja miettimään biisivaihtoehtoja. Sen verran minulle annettiin rajoja, että teeman tulisi olla 60-luku ja kysymykset ei saa olla kuulemma kovin kinkkisiä. Haa, tässähän on tilaisuus olla luova, koska leikkimielisyyttäkin kaivattiin =)

Kevyesti keskellä yötä

Kuulokkeissa: Motörhead: Snake Bite Love - tolkuttoman hyvä.

Telkkarissa: Omen IV - luokattoman huono.

9 1/2

Tilapäisestä miehistövajeesta johtuen ilmaantui joukkueemme visa-areenalle kvartettiformaatissa. Tiukatkaan kysymykset eivät meitä lannistaneet, vaan maata järisyttäneelle puolen pisteen finaalivenytykselle veti vertoja ainoastaan voittomaljojen ylenpalttinen kuohunta. Ensi viikolla Kivenkova Kvartettimme on toivottavasti jälleen Voittamaton Viisikko. Sitä odoteltaessa kiitokset illan tuomarille ja meitä haastaneille yllättävillekin kanssakilpailijoille!

Vajaata

Poikakuoro pelaa tänään vajaalla, kun yksi meistä on flunssan runtelema. Aavistan, että voittajajoukkue hörppii illalla ilmaiset kaljansa pisteillä 3/20.

Viikon mietelause

Kirjoitanpas jotain älykästä sen kunniaksi, että sain ensimmäisen kerran kirjauduttua tänne sisään. Tämä soi päässäni tänään syödessäni:

"I like food, food tastes good!
I like food, food tastes good!
Juicy burgers, greasy fries
Turkey legs and raw fish eyes
Teenage girls, with ketchup too!
Get out of my way, or i'll eat you
I like food, food tastes good!
I like food, food tastes good!
I'm going to turn dining back into eating." (Descendents: Fat-ep)

Iltapalalle...!

Festaribeibeksi! Jiihaa! Bebebebeibeeyah!

- 18 vuoden ajokortillinen ikä
- sosiaalisuus
- edustava olemus
- rockhenkisyys
- aiempi kokemus itsensä nolaamisesta katsotaan eduksi

Lisätietoja.

Balls to the Wall

Saksa ei ole paska maa. Sen todistaa Accept.

Vanhakin jo nuortuu

Susanna Hoffsin My Side of The Bed -videon kommenteista:

I'm gay but this woman turns me on like nothing else. I'm afraid to watch any more of her, or I might just turn straight.

Lauantai-illan ilonaiheet

1. Ulkona kylmä – sisällä lämmin
2. Muistin nauhoittaa David Attenboroughin ötökkädokumentin
3. BBC:n A String of Pearls-ohjelman ikivihreät iskelmät
4. Nichole Nordemanin Brave–cd kuulostaa hyvältä
5. Keittiön kaapista löytynyt toffeekarkkilaatikko

Hurahdus

Bloggaan vieraalla koneella. Yläkerrasta kuuluu juhlaamisen ääniä. Haluan välillä hengähtää. Kahvi ei tietääkseni vaikuta enää piristävästi toisen kupillisen jälkeen. Tarvitaan muita piristeitä, esimerkiksi kiinnostavaa musiikkia.

Automatkalla kuuntelin Black Eyed Peasia. Äimistelin, että voiko hiphop olla näin hyvää. Kuulin yhtyeen musiikissa paljon mehevää p-funk -schwungia, josta pidän. Käväisipä jopa mielessä, että harvoinpa edes Parliament on kuulostanut niin timmiltä. Black Eyed Peasin loistavasta laulajasta voisin kirjoittaa vaikka mitä - ja niinhän olen tehnytkin.

Top-5

1.) Vapaapäivä
2.) Hiljaisuus
3.) 12 tunnin yöunet
4.) Yksinolo
5.) Bonaqua (vildhallon)

Pienoinen pettymys: posti ei vieläkään tuonut levyä.

Viikon blogi

Suuren maailman suurilla teillä. Jaakon Unkari-blogi.

Viikon levy

Varauksetta suosittelen: Markku Peltola - Buster Keaton tarkistaa lännen ja idän.

Tiedoksi

Tiedoksi, että kokoonpanomme muuttuu jälleen kerran. Jussin paikalle tulee Olli. Kiitos Jussille arvokkaasta osallistumisesta. Olli, olkoon nippelisi suuri ja mahtava! Make 'em scream, dude!

Golden Rasberry

Amerikkalainen mimmiyhtye Pussycat Dolls noteerattiin vuoden 2005 heikoimmaksi kansainväliseksi tulokkaaksi.

[Lähde: Ampparit.com, mutta ks. täältä lisää]

Eilisestä visasta

Eilinen visa meni Poikakuoron kannalta tuttuun tapaan. Keräsimme illan aikana enemmän pisteitä kuin muut joukkueet, mutta emme silti voittaneet. Tällä kertaa voittokaljat jäivät puoleen pisteen päähän. Noone nappasi kauden ensimmäisen voittonsa - onnea heille! Illan musiikkiprofiili oli mielestäni eniten Donkey Kongan näköinen, ja vähiten Poikakuoron. Riemastuttavin yksityiskohta oli tietenkin Pupuliiman hieno pistesaalis toisella kierroksella. Tuomarit olivat visansa näköisiä. Kiitos heille!

Eiliset kierrospisteet ja pistetilanne.

Hassu hattu

Kaikkien maailman erikoisuudentavoittelubändien isoäiti: Os Mutantes.

Jos ette tiedä miten tätä kuunnellaan, ottakaa mallia yleisöstä.

Top-5

1.) Rolling Stones: She was hot
2.) Mielenkiintoiset unet
3.) Maitokahvi
4.) Aurinko
5.) #¤$%!

Top-5

1.) Sly Stone: Crossword Puzzle
2.) Philomelan konsertti
3.) Siisti, puhdas asunto
4.) Alkava kevättalvi
5.) Pihvi & viini

Varman päälle

Valmistaudun kuuntelemalla Lisa Ekdahlia. Ei paha, ei paha.

Mukava päivä! Voisin ilahduttaa musavisailjoita kivalla kuvalla. Annoin sille nimeksi
toveruus.

Linkki

Mr. Fastfingerin kitarakoulu.

IHQ

Netissä sanotaan:

Kuitenkin kyseinen lyhenne on englantia ja tarkoittaa "inhumanly queer". Sen käyttö on aina halventavaa, mikä ei edistä seksuaalista tasa-arvoa, mutta nuorten asenteita on vaikea muuttaa. Lyhenteen IHQ yhteydessä käytetään usein okkultistista symbolia <3, siis "pienempi kuin kolme", joka viittaa kristinuskon pyhän kolminaisuuden hieman tiiviimpään muotoon. "On vain yksi herra, Saatana."

Neljä linkkiä illaksi.

Pekka Gronow: blogi.

Nippeli: Gronowin väitöskirja kuului etnomusikologian alaan:

The Recording Industry. An Ethnomusicological Approach. University of Tampere 1996.

Vastaväittäjänä toimi itse Simon Frith.

Mattimyöhäisen armonhuuto

Tulin visaan viimeisenä, mutta onneksi ennen alkua. Tunnustan, että olen myöhästellyt. Joskus kai useinkin. Kirjoitus Sorry I'm late sanoo suorat sanat:

Once is an accident. Twice is coincidence. Every. Single. !@#$-ing. Time is someone taking a steaming dump all over other people’s time.

Jutussa on myös sellainen hauska ajatus, että myöhästelijä ei useinkaan ole tahallaan myöhässä. Hän vain käyttää aikataulua, joka on liian tiukka ja siksi altis häiriöille. Se ei ole kuitenkaan mikään selitys, koska jokainen järkevä suunnitelma ottaa huomioon, että häiriöitä ja odottamattomia asioita ilmenee. Aikataulu, joka ei mitenkään varaudu kohtaamaan viivytyksiä niin, etteivät ne heijastuisi koko loppupäivään on yksinkertaisesti arvoton aikataulu. Sama kuin suunnitelmaa ei olisi ollenkaan.

Taidan itse olla juuri tuollainen. Ennen kyllä vielä pahempi, mutta muinoinen tyttöystäväni argumentoi, että hidastelusta saamani hyöty on minimaalinen verrattuna toisille aiheutuvaan haittaan. Toisten kokema haitta tietenkin sitten näkyy omassa markkina-arvossani ja siksi myöhästelyn utiliteetti on negatiivinen myöhästelijälle itselleenkin. Otin opikseni ja miedoksi hämmästyksekseni saankin huomata, että on ollut olemassa ainakin yksi parisuhdekeskustelu, joka ei ollut turha ja älyvapaa. Se oli aikaa ennen kännyköitä ja odottelu oli kyllä todella hermostuttavaa.

Kauden ensimmäinen voitto

Mielenkiintoista, että joukkueemme on hävinnyt kauden kuudesta erästä ainoastaan yhden: avausvisan finaalin. Sen yhden viikkofinaalin vuoksi emme myöskään ole visan johdossa.

Voittoja kaikilla (runsailla) rintamilla

Poikakuorolla on kuulemma hyvä nimi. Onnistumme siis jopa vahingossa.

Muudan silloinen jäsenemme muisti uuden nimemme "Poikakerho" väärin. Sitä ei kuitenkaan muutettu, koska kaikki paremmin muistavat olivat kevään 2004 avausvisan aloituksesta häpeällisesti myöhässä. Vaikka oli sanottu, että ajoissa pitää olla.

Legolandia illan pimetessä

"Tanskan kuningaskunta eli Tanska on monarkia Pohjois-Euroopassa. Se sijaitsee Saksasta pohjoiseen, Norjasta etelään ja Ruotsista lounaaseen. Pinta-alaltaan se on selvästi pienin Pohjoismaa, vain 43 094 neliökilometriä. Tanska sijaitsee Pohjoismaista eteläisimpänä. Maan väkiluku on samaa suuruusluokkaa muiden Pohjoismaiden kanssa"

Lisää Tanskasta suomeksi suomenkielisestä wikipediasta.

Tiukkkaa rokkkia

Sweatmaster oli liikaa. Yhtye on kuin pieneksi kuutioksi puristettu Rautaruukin terästehdas. Seuraavalla kerralla tilaan raskaan sarjan maailmanmestarin hakkaamaan tunniksi palleaani - pääsen huomattavasti helpommalla.

Kulttuurikaupungin menoja

Tänään tapahtuu! Desert Planet, Bookends, popcity-bändit ja Sweatmaster. Vasta sunnuntaina on jälleen aikaa country-harrastuksille.

My daddy is the one who found the oil that the Ewings have been sucking out of the ground for all these years.

Sana on vapaa:

Tommi: Tapamme mukaan voitettiin taas perussarja ja hävittiin finaali. Selvästi.

Minulla on eräs tapa erottaa täpärä ja selvä tappio. Tappio on selvä jos voittoa ei tule vaikka kaikki melkein tiedetytkin vastaukset olisivat osuneet nappiin. Laskin, että olisimme saaneet näin 11 tai ehkä 12 pistettä. Nyt jäimme yhdeksään, Roots sai 11+ ja DK päihitti kiistämättömästi neljällätoista.

Onnea voittajille! Ensi kerralla tullaan taas. Ehkä jos Teddy & the Tigersiä ei olisi kaadettu vt. kapteenin vetolla, olisimme saaneet henkistä yliotetta, mutta enpä usko. Tämä ei jää tähän, siltikään. Punakone pätee vielä.

Don't Mess With Texas.

Jiihaa! Minä ja kaverini Larry haluamme toivottaa oikein rattoisaa iltaa kaikille musavisalaisille!

Larry tuossa vähän jo lupailikin, että jos musavisailu jatkuu vielä syksyllä, hän saattaisi tuomaroida kanssani kunnon old timey / country music - erikoisvisan. Arkaainen, angloamerikkalainen perinnemusiikki on ollut aina varsin suosittu genre musavisailijoiden keskuudessa! Jiihaa!

Kysymykset laadittu

Ohessa perinteinen vihjelista tiistain avausta varten. Perehtykää seuraaviin aihealueisiin:

- Salim Hilalin arabialaisperäisen laulutekniikan erityispiirteet.
- Helmut Lachenmann: Schwankungen am Rand -teoksen levytykset.
- Clashin kokoonpano.
- Peurajärven salonkimusiikki-iltamat vuosina 1979-1983.
- Aasialainen underground-musiikki, erityisesti Elvis Presley-covereiden remiksaukset.

Vuonna 1982 humalainen George W. Bush julkaisi erään kurjan äänilevyn salanimellä Elton John.

Päivän sitaatti ja oma runo

Vieroitusoireiden kurimuksessa haluan siteerata tuttavaa:

En mie käytä alkoholia, mitä nyt humalassa joskus juon muutaman kaljan.

Tipaton tammikuu ja kalliit vedonlyönnit ovat ex anus. Sitten oma, improvisoitu runoni:

Elämänhaluni ei ole kadonnut,

tiedän missä se on.

Haluan matkata Viinaan.

Laulu jää pystyyn

Itse en keksinyt edelleenkään mitään vikaa Song Remains The Same -elokuvasta. Hyvää musiikkia ja hienoa ajankuvausta. Fantasiapätkät ovat aivan mainioita.

R.I.P.

Apinat rivissä

DK-Petri on tehnyt hienon musavisajulisteen. Käykää kommentoimassa. Näyttää siltä, että taiteilijalla on ollut oma joukkue inspiraation lähteenä.

Soitin Puolakalle. Kaikki on kunnossa, visailemaan vaan.

Unien musavisa

Näin unta musavisasta. Tarkistin heti herättyäni Artemidos Daldislaisen Suuresta Unikirjasta mitä eriskummallinen uneni merkitsi.

Luonnonvastaisesta musavisasta sanottakoon seuraavaa. Musavisa ennustaa rikkaalle omaisuuden menetystä, suurta ahdinkoa ja nälkää, koska mitään toista luonnonmukaisempaa harrastusta ei ollut käytettävissä. Köyhälle se merkitsee vaikeaa sairautta tai ylenmääräisiä vaivoja, sillä eihän kukaan harjoittaisi musavisailua ilman kovaa pakkoa.

Hiukan epäilyttää Artemidosin tulkinta. Luen seuraavaksi Sigmund Freudia. Hän sentään oli lähempänä nykyaikaa ja kunnon tiedemies, siis tiukka psykoanalyytikko eikä mikään antiikkinen keekoilija.

Maailman kaunein radio?

Tivoli Audion Model One Platinum -pöytäradio on minun - kunhan joku ensin keksii keinon, jolla rouva saadaan nauttimaan alkoholia.

Lähtölaskentaa

Reilu viikko musavisan alkuun. Eilen tuumailin DK-Pekalle musavisailun jatkuvuutta. Ihmiset muuttavat pois ja loput alkavat hiljalleen kyllästyä koko touhuun. Toivottavasti kevätkaudesta tulee piristysruiske. Itse toivon paljon osallistujia (joukkueita), tasaisia kisoja, laadukkaita kysymyksiä, leppoisaa joukkue- ja visailuhenkeä ja paljon mielenkiintoista musiikkia.

Tommyn tilalle on näköjään tullut joku ihmeen Nörttineutri. Kuka hän on, mistä hän on tullut ja mitkä ovat hänen motiivinsa?

Mr. Ray Charles

Ray Charlesin kokonaistuotanto ei tietenkään vakuuta ketään vakavasti korottamaan Charlesia miksikään musiikilliseksi neroksi, mutta kyllä vaan ukolla oli hienot hetkensä. Itseäni hivelee erityisesti Charlesin lauluääni, joka oli yksi hienoimmista soul-äänistä ikinä.

Nyt tekee mieli hankkia katseluun Blues Brothers ja Shake Your Tailfeather. Kuuntelussa: Love & Piece (1978): Take Off That Dress.

Päivän työ

Ray Charles. Tapa, jolla Charles kuljettaa melodiaa kappaleessa I've got a woman on maaginen. Toimeen. Nyt.

Päivän laulu

Eppu Normaali: Murheellisten laulujen maa (säv. Syrjä. 1982)

Syy valintaan: Sunnuntain Helsingin Sanomat, artikkeli "Vikatikki" (kirj. Riku Siivunen)

Ja kiinni pysyvät taivaan portit
Einari Epätoivosta ne kertovat

Ohjelma

Jazz-dokumentin kanssa jäätelöä.

Urheilua

Ilta-Sanominen NHL-blogi on jotenkin ... ärsyttävä. Tai mitäpä sillä on väliä. Poikakuoro-blogi on kaikessa suhteessa takuulla ärsyttävämpi, tyhmempi, epäseksikkäämpi ja juntimpi - mutta ei kuitenkaan niin paha kuin Maikkarin F1-studio, joka muistuttaa apukoululaisen penaalia vuosimallia 1987.

Kehittelen ajatusta, että kirjoittain "johonkin toiseen" blogiin julkisen pyynnön koskien jalkapallon MM-kisoja. Olisi hienoa, jos joku taitava ja asiantunteva kirjoittaja alkaisi ajoissa pitämään analyyttista MM-blogia. Sellainen saattaa tosin olla jo olemassa. Ilmoittakaa jos tiedätte. En jaksa etsiä. Sen sijaan kerjään. Lörpötinlörpötin.

Van Halen Top-5

En tunne Van Halenia riittävän hyvin, mutta ohessa kuitenkin lempparikappaleeni. Peräti kolme on samalta levyltä, joka tietysi kielii a) vähäisestä Van Halen -kuuntelusta b) kehnosta Van Halen -kotikokoelmasta c) tämän kirjauksen tarpeettomuudesta.

1.) Romeo Delight
2.) Hot For Teacher
3.) Why Can't This Be Love?
4.) Top Jimmy
5.) Jump

Odottelen tässä koneella sähköistä palautetta eräästä tekstistä, jota olen koko päivän työstänyt, siksi lörpötys. Aion kyllä tehdä tänään muutakin kuin kirjoittaa ja surffailla. Tiedossa on ainakin saunomista ja elokuvia. Ai hemmetti, kaupassakin pitäisi käydä. Hrrrr....

Top-5

1.) Bookends: Tree me
2.) pikkuloma (neljä päivää)
3.) perjantaisauna
4.) hauskat meemit
5.) pälä pälä linkki pälä pälä

Turkka

Muutamien ihmisten ei tarvitse tehdä listaa omituisuuksistaan. Aviisi 1/2006:

Vuonna 2006 Jouko Turkkaa kiinnostaa vitun lisäksi amerikkalaistuminen. Tässä haastattelussa teatterilegenda haukkuu toimittajaa, ilmaisee vastarintansa kaikkeen ja osoittaa, että ihminen voi ajatella perin juurin toisin.

Haastellusta selviää mm., että Jouko Turkka

- vihaa feministejä
- vihaa mediaa
- on kiinnostunut nuorten tamperelaisten amerikkalaistumisesta
- pitää jumalanteatterilaisia keski-ikäisinä mestareina
- on todellisuuden kanssa läheisissä tekemisissä
- katsoo haastelun lopussa toimittajaa merkitsevästi silmiin

Kaikki tietävät sen katseen. Lähde.

Yhden arkipäivän top-5

1. Lähden aamulla töihin hyisessä pakkassäässä.
2. Palaan illalla kotiin hyisessä pakkassäässä.
3. Paketti saapunut, siispä postiin.
4. Iltapala uutisia katsellen. Uutukaiset DVD:t kirjoituspöydällä.
5. Myöhäisillassa pari levyllistä rokkimusiikkia, Conania telkkarista,
kevytpepsiä ja meemihaasteeseen vastaamista Bloggerin takkuillessa.

Taviksen omituisuudet

1.) Pidän kantrista
2.) Olen krooninen hukkaaja
3.) Syön purkkisimpukoita kylmiltään
4.) En suostu aloittamaan elokuvaa kesken
5.) En osaa tehdä eri asioita samanaikaisesti

Bonus: inhoan apinoita, varpaita ja rippikoulumeininkiä

Tahkis

Päivän linkkilistaan lisäyksiä: Jaakko "Tahkis" Tahkolahden jazz-blogi. Näyte:

Jazzliiton rovaniemeläinen jäsenyhdistys Jaskan kaverit on nyt esittänyt Helsinkiin yritetyllä konseptilla toimivan Lapin jazzkeskuksen perustamista Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa vuonna 2011 tavoittelevalle Rovaniemen kaupungille.

Toivotaan, että hanke saa tuulta purjeisiin.