Toisen pääsiäispäivän kantaatti Erfreut euch, ihr Herzen, BWV 66.
Alex Potter - altto
Julius Pfeifer - tenori
Dominik Wörner - basso
J. S. Bach-Stiftung
joht. Rudolf Lutz
maanantaina, huhtikuuta 17, 2017
sunnuntaina, huhtikuuta 16, 2017
lauantaina, huhtikuuta 15, 2017
perjantaina, huhtikuuta 14, 2017
Bachia pääsiäisenä II
Koraalialkusoitto Ich ruf' zu dir, Herr Jesu Christ, BWV 639 kokoelmasta Orgelbüchlein
BWV 599−644.
torstaina, huhtikuuta 13, 2017
Bachia pääsiäisenä I
Matteus-passio BWV 244
Rogers Covey-Crump - tenori (evankelista)
Michael George - basso (Jeesus)
Emma Kirkby - sopraano
Michael Chance - altto
Martyn Hill - tenori
David Thomas - basso
The Choir of King's College Cambridge
The Choir of Jesus College Cambridge (Soprano in ripieno)
The Brandenburg Consort (Roy Goodman - konserttimestari)
joht. Stephen Cleobury
Rogers Covey-Crump - tenori (evankelista)
Michael George - basso (Jeesus)
Emma Kirkby - sopraano
Michael Chance - altto
Martyn Hill - tenori
David Thomas - basso
The Choir of King's College Cambridge
The Choir of Jesus College Cambridge (Soprano in ripieno)
The Brandenburg Consort (Roy Goodman - konserttimestari)
joht. Stephen Cleobury
keskiviikkona, huhtikuuta 12, 2017
Roadhouse Blues
Jim Morrisonin tulkinta The Doorsin Roadhouse Bluesissa on legendaarinen. Se on vaarallisen maaninen, jopa hitusen pelottava. Ihan timantti klassikko, täyttä tavaraa jne.
Deep Purple on nyt mennyt tekemään laulusta versionsa. Gillan on selvästi laulanut sen villasukat jalassa, teemuki kädessä. Sanat ovat lötkättäneet valaistulla nuottitelineellä kalliissa studiossa - setämäistä roskaa vailla minkäänlaista intohimoa. Soittokin on haukotuttavan turvallista.
Muuten Infinity on ihan hyvä.
Deep Purple on nyt mennyt tekemään laulusta versionsa. Gillan on selvästi laulanut sen villasukat jalassa, teemuki kädessä. Sanat ovat lötkättäneet valaistulla nuottitelineellä kalliissa studiossa - setämäistä roskaa vailla minkäänlaista intohimoa. Soittokin on haukotuttavan turvallista.
Muuten Infinity on ihan hyvä.
maanantaina, huhtikuuta 10, 2017
Top-5
1.) John Fogertyn kitarasoundi
2.) Lammaspata
3.) Persujen vaalitappio
4.) Uusi bändiprojekti
5.) Kolmen kaverin jäätelö
2.) Lammaspata
3.) Persujen vaalitappio
4.) Uusi bändiprojekti
5.) Kolmen kaverin jäätelö
torstaina, maaliskuuta 30, 2017
Nostos ja algos
Kun kuuntelen nyt CCR:n Willie and The Poorboysia (CCR), ajattelen kesää 1986. Ikään kuin levy olisi ilmestynyt silloin. Ja ilmestyihän se. Minun elämääni.
Näin myös vanhan valokuvan 15-kesäisestä serkustani. Kuva oli rajattu siten, että hänen vierellään olevasta tytöstä ei näkynyt kuin vaaleat, lähes valkoiset hiukset, ja hivenen mustaa nahkatakkia, mutta tunnistin hänet välittömästi. Voi veljet, mitä muistoja tähän tyttöön liittyykään! En unohda häntä koskaan.
Näin myös vanhan valokuvan 15-kesäisestä serkustani. Kuva oli rajattu siten, että hänen vierellään olevasta tytöstä ei näkynyt kuin vaaleat, lähes valkoiset hiukset, ja hivenen mustaa nahkatakkia, mutta tunnistin hänet välittömästi. Voi veljet, mitä muistoja tähän tyttöön liittyykään! En unohda häntä koskaan.
tiistaina, maaliskuuta 28, 2017
Top-5
1.) Saksofonistien tiukka ansatsi
2.) Mehukkaat kosketinsoundit
3.) Oikeat, hiukan eteenpäin nojaavat tempot
4.) Mielenkiintoiset teemat
5.) Seksikäs svengi
Näin sellaisessa jazzissa, josta pidän juuri tällä hetkellä. Aikakäsitys, näkemys, lihakset, tradition tuntemus ja kunnon välineet.
2.) Mehukkaat kosketinsoundit
3.) Oikeat, hiukan eteenpäin nojaavat tempot
4.) Mielenkiintoiset teemat
5.) Seksikäs svengi
Näin sellaisessa jazzissa, josta pidän juuri tällä hetkellä. Aikakäsitys, näkemys, lihakset, tradition tuntemus ja kunnon välineet.
lauantaina, maaliskuuta 25, 2017
Top-5
1.) George Harrison: jännittävää tutustua miehen musiikkiin.
2.) Irlantilainen musiikki (inhoan sanaa irkku ja kaikkea siihen liittyvä).
3.) Auringonpaiste ja maaliskuu Lapissa.
4.) Seuraava matkakohde toukokuussa, siihen virittäytyminen.
5.) Illan keikka pikkukylässä: mahtava ohjelmisto kasassa!
2.) Irlantilainen musiikki (inhoan sanaa irkku ja kaikkea siihen liittyvä).
3.) Auringonpaiste ja maaliskuu Lapissa.
4.) Seuraava matkakohde toukokuussa, siihen virittäytyminen.
5.) Illan keikka pikkukylässä: mahtava ohjelmisto kasassa!
keskiviikkona, maaliskuuta 22, 2017
Deep Purple hankintaan
Ennakkokuuntelun perusteella huhtikuussa julkaistava Infinity vaikuttaa varsin lupaavalta.
Pakkohan se oli tilata, ikivanhan fanin vala pitää.
Bändi ei ole oikeasti julkaissut yhtään huonoa levyä. Jokaiselta niistä löytyy ainakin yksi loistava kappale. Jopa Abandonilla löytyy helmiä, esimerkiksi Seventh Heaven möyrävine riffeineen, koskettavine kosketinsoundeineen ja jännittävine väliosineen.
Pakkohan se oli tilata, ikivanhan fanin vala pitää.
Bändi ei ole oikeasti julkaissut yhtään huonoa levyä. Jokaiselta niistä löytyy ainakin yksi loistava kappale. Jopa Abandonilla löytyy helmiä, esimerkiksi Seventh Heaven möyrävine riffeineen, koskettavine kosketinsoundeineen ja jännittävine väliosineen.
tiistaina, maaliskuuta 21, 2017
Slide
En ollut aiemmin pannut merkille, kuinka nätisti George Harrison soitti slidea. Siitä tuli kirjailija Graeme Thomsonin mukaan hänen tavaramerkkinsä 70-luvulla.
sunnuntaina, maaliskuuta 19, 2017
Chuck Berry RIP
Sinne meni suuri innovaattori. Olen jostain lukenut Berryn sanoneen, että teki ainoastaan yksinkertaistettua rhythm and bluesia valkoisille nuorille.
Soittelin hetki sitten Carolin riffiä hänen muistokseen, ainoa jonka osaan, koska se on niistä kaikkein yksinkertaisin.
Soittelin hetki sitten Carolin riffiä hänen muistokseen, ainoa jonka osaan, koska se on niistä kaikkein yksinkertaisin.
perjantaina, maaliskuuta 17, 2017
James Cotton RIP
Nyt meni James Cotton. Olen aina hämmästellyt pätkää vuodelta 1966, jossa Got My Mojo Working saa kunnon kohtelun James Cottonilta, Muddy Watersilta, Otis Spannilta ja muutamalta muulta kovikselta.
keskiviikkona, maaliskuuta 15, 2017
George
Luvussa Graeme Thomsonin George Harrison.
Olisiko Scorsesen Living in the material world hänen viimeinen hyvä elokuva? Ainakin se herätti mielenkiinnon Harrisonia kohtaan, jota nyt tyydyttää Thomsonin elämäkerta.
Harrison oli keskinkertainen kitaristi ja säveltäjä, joka onnekkaasti rikastui nuorena ja alkoi janota henkisyyttä, mutta ei halunnut luopua saavutetusta. Tuskin hän koskaan valastui, siihen hän oli liian englantilainen.
Olisiko Scorsesen Living in the material world hänen viimeinen hyvä elokuva? Ainakin se herätti mielenkiinnon Harrisonia kohtaan, jota nyt tyydyttää Thomsonin elämäkerta.
Harrison oli keskinkertainen kitaristi ja säveltäjä, joka onnekkaasti rikastui nuorena ja alkoi janota henkisyyttä, mutta ei halunnut luopua saavutetusta. Tuskin hän koskaan valastui, siihen hän oli liian englantilainen.
tiistaina, maaliskuuta 14, 2017
Päivän kohokohdat top-5
1.) Lounas
2.) Päiväunet
3.) Harrastukset ja puuhailu
4.) Hyvän kirjan lukeminen sängyssä
5.) Valojen sammuttaminen ja nukahtaminen
Viikonloppuisin on mukava herätä ilman herätyskelloa ja syödä pitkä ja rauhallinen aamupala. Tiedän, eihän tämä mitenkään ole erityisen kiinnostavaa, mutta tykkään puhua asiasta. Syöminen, nukkuminen ja omien mielenkiinnonkohteiden parissa puuhailu on vain niin lystiä. Oikeastaan se on koko elämä siihen asti, kunnes valot sammuvat viimeisen kerran. Ja se on hyvä.
2.) Päiväunet
3.) Harrastukset ja puuhailu
4.) Hyvän kirjan lukeminen sängyssä
5.) Valojen sammuttaminen ja nukahtaminen
Viikonloppuisin on mukava herätä ilman herätyskelloa ja syödä pitkä ja rauhallinen aamupala. Tiedän, eihän tämä mitenkään ole erityisen kiinnostavaa, mutta tykkään puhua asiasta. Syöminen, nukkuminen ja omien mielenkiinnonkohteiden parissa puuhailu on vain niin lystiä. Oikeastaan se on koko elämä siihen asti, kunnes valot sammuvat viimeisen kerran. Ja se on hyvä.
maanantaina, maaliskuuta 13, 2017
Kuin kaksi pahista
Kirjan luettuani halusin nähdä elokuvan. Mephiston pääosanesittäjän, Klaus Maria Brandauerin ulkonäkö, erityisesti hänen profiilinsa muistutti erästä norjalaista joukkomurhaajaa.
Kirja ilmestyi vuonna 1936, hetkeä ennen maailmanpaloa ja Szabon elokuva 1981, jolloin muuri oli Berliinissä vielä tukevasti pystyssä. Ehkäpä siksi ulkokuvauksia ei juuri näkynyt. Mephisto on monella tapaa uudelleen ajankohtainen. Lukekaa ja katsokaa, ajatuksella.
Kirja ilmestyi vuonna 1936, hetkeä ennen maailmanpaloa ja Szabon elokuva 1981, jolloin muuri oli Berliinissä vielä tukevasti pystyssä. Ehkäpä siksi ulkokuvauksia ei juuri näkynyt. Mephisto on monella tapaa uudelleen ajankohtainen. Lukekaa ja katsokaa, ajatuksella.
keskiviikkona, maaliskuuta 08, 2017
Top-5
1.) Jacques Tati: Playtime
2.) Rich Cohen: Aurinko, kuu ja Rolling Stones
3.) Klaus Mann: Mefisto
4.) Intialaiset banaanisipsit
5.) Fabulous Thunderbirds
Tati on kyllä hämmästyttävä. Näkisipä joskus isolta kankaalta! Trafic on myös hyvä. Värit, lavasteet, juonettomuus, niukka dialogi, nätit naiset, harmonia, muotojen puhtaus, outous...siinäpä asiasanoja.
2.) Rich Cohen: Aurinko, kuu ja Rolling Stones
3.) Klaus Mann: Mefisto
4.) Intialaiset banaanisipsit
5.) Fabulous Thunderbirds
Tati on kyllä hämmästyttävä. Näkisipä joskus isolta kankaalta! Trafic on myös hyvä. Värit, lavasteet, juonettomuus, niukka dialogi, nätit naiset, harmonia, muotojen puhtaus, outous...siinäpä asiasanoja.
Muisto vuodelta 1987
Vaihto-oppilas ei uskonut silmiään, kun huomasi minun kuuntelevan Fabulous Thunderbirdsiä. Kuulemma pikkuruinen baaribändi heillä päin. Hot Number oli juuri ilmestynyt. Penskana en osannut arvostaa Jimmien soittoa, kun veljensä oli niin paljon parempi. Nyt tykkään oikeastaan enemmän isoveljestä!
lauantaina, maaliskuuta 04, 2017
Helsinki Top-5
Viikon päästä olen jälleen Helsingissä. Voisin asua siellä varakkaana, mutta en nykyisillä tuloillani. Monella on pääkaupunkiimme jonkinlainen viharakkaussuhde. Viha ja rakkaus ovat ääritunteita, siksi ne jäävät minulta tunnistamatta. Mitä Helsinki on minulle?
1.) Tyttäreni kotikaupunki, jo seitsemän muuttoa.
2.) Töölö, Meilahti, Eira, Ullanlinna...Mika Waltari.
3.) Erikoisliikkeet: virkistävää vaihtelua verkkoselailulle.
4.) Hiljaisuus: Mun Stadissa on paljon myös hiljaisia paikkoja.
5.) Hotelli Vaakunan yhdeksäs kerros. Tosin ajattelin vaihtaa, koska en pidä asemasta enkä varsinkaan Kampista.
Sitten on tietenkin Kosmos ja vorschmack, mutta eipä mennä yksityiskohtiin.
1.) Tyttäreni kotikaupunki, jo seitsemän muuttoa.
2.) Töölö, Meilahti, Eira, Ullanlinna...Mika Waltari.
3.) Erikoisliikkeet: virkistävää vaihtelua verkkoselailulle.
4.) Hiljaisuus: Mun Stadissa on paljon myös hiljaisia paikkoja.
5.) Hotelli Vaakunan yhdeksäs kerros. Tosin ajattelin vaihtaa, koska en pidä asemasta enkä varsinkaan Kampista.
Sitten on tietenkin Kosmos ja vorschmack, mutta eipä mennä yksityiskohtiin.
maanantaina, helmikuuta 27, 2017
Berska Top-5
1.) Tunnelma
2.) Ravintolatarjonta
3.) Ku'dammin Dunkin Donuts
4.) Kuvitteellinen Bowien läsnäolo
5.) Lännen ja idän erot, vaikkapa Charlottenburgista Alexanderplatzille
2.) Ravintolatarjonta
3.) Ku'dammin Dunkin Donuts
4.) Kuvitteellinen Bowien läsnäolo
5.) Lännen ja idän erot, vaikkapa Charlottenburgista Alexanderplatzille
torstaina, helmikuuta 16, 2017
Top-5
1.) Berska
2.) Šostakovitš: Piano trio 2
3.) Pyöreät peilit
4.) Kolmen kaverin mango-appelsiini
5.) Talking Blues
2.) Šostakovitš: Piano trio 2
3.) Pyöreät peilit
4.) Kolmen kaverin mango-appelsiini
5.) Talking Blues
lauantaina, helmikuuta 11, 2017
Rules!
Mitä vikaa Black Sabbathin Techical Ecstasyssa on? Vuosi 1976 oli musiikillisesti oikein hyvä.
You won't change me - hieno synasoundi, mikähän lie?
You won't change me - hieno synasoundi, mikähän lie?
perjantaina, helmikuuta 10, 2017
Aliarvostettu sävellys
Jean Sibelius: Puusarja
Niin kauan kuin muistan, Sibeliuksen pianosävellyksiä on väheksytty. Ehkä olen liikkunut huonossa seurassa tai lukenut vääriä kirjoja. En osaa kuitenkaan antaa esimerkkejä.
Niin kauan kuin muistan, Sibeliuksen pianosävellyksiä on väheksytty. Ehkä olen liikkunut huonossa seurassa tai lukenut vääriä kirjoja. En osaa kuitenkaan antaa esimerkkejä.
tiistaina, helmikuuta 07, 2017
Yliarvostettu sävellys
Hector Berlioz: Fantastinen sinfonia op. 14 (1830).
Nuorena tätä kuunneltiin, koska säveltäjä käytti oopiumia.
Nuorena tätä kuunneltiin, koska säveltäjä käytti oopiumia.
maanantaina, helmikuuta 06, 2017
Raahe Top-5
1.) Wanha Raahe: unelias, paikoin aavemainen rauha ja tunnelma.
2.) Kirjasto: maailman paras, ilman muuta.
3.) Rannat: maisemoivat kaupunkia ja sen henkeä.
4.) Kirkko: jylhää jugendia, kansallisromantiikkaa ja jopa barokkia (mielipide).
5.) Tornitalo: näköala kaupunkiin ja merelle + kiinalainen (friteeratut bataatit!).
Ja vaikka mitä! Kylmäniemen uimaranta, Haaralan hautausmaa, Pekkatori, Härkätorin puisto, Seminaarin alue, Isoholmi jne.
2.) Kirjasto: maailman paras, ilman muuta.
3.) Rannat: maisemoivat kaupunkia ja sen henkeä.
4.) Kirkko: jylhää jugendia, kansallisromantiikkaa ja jopa barokkia (mielipide).
5.) Tornitalo: näköala kaupunkiin ja merelle + kiinalainen (friteeratut bataatit!).
Ja vaikka mitä! Kylmäniemen uimaranta, Haaralan hautausmaa, Pekkatori, Härkätorin puisto, Seminaarin alue, Isoholmi jne.
keskiviikkona, helmikuuta 01, 2017
Top-5
1.) Claes Andersson: Jokainen sydämeni lyönti
2.) Tuleva viikonloppu: Raaheen!
3.) Helmikuu ja aurinkoiset pakkaspäivät
4.) Raikuvat barokkitorvet
5.) Japani
2.) Tuleva viikonloppu: Raaheen!
3.) Helmikuu ja aurinkoiset pakkaspäivät
4.) Raikuvat barokkitorvet
5.) Japani
sunnuntaina, tammikuuta 29, 2017
torstaina, tammikuuta 26, 2017
keskiviikkona, tammikuuta 25, 2017
tiistaina, tammikuuta 24, 2017
3000
Visertelyn aikakautena tämäkään ei ole tietenkään iso asia, mutta onpahan blogin teksti numero 3000. Jatketaan.
Totuus suomalaisesta "bluesista"
Bluesbändit nyt ovat mitä ovat: suurimmaksi osaksi möhömahaukkojen
Stevie Ray –kloonausta jalka monitorilla ja Lapin Kulta –lippis päässä.
- Knucklebone Oscar
- Knucklebone Oscar
Top-5
1.) Phil Collinsin omaelämäkerta
2.) Mukillinen kuumaa vettä
3.) Lähestyvät talvilomat
4.) Tyyni mieli
5.) Vähyys
Aloitin kuuman veden juomisen syksyllä 2012. Se rentouttaa ja rauhoittaa, ja juomisesta tulee hyvä mieli. Suosittelen!
2.) Mukillinen kuumaa vettä
3.) Lähestyvät talvilomat
4.) Tyyni mieli
5.) Vähyys
Aloitin kuuman veden juomisen syksyllä 2012. Se rentouttaa ja rauhoittaa, ja juomisesta tulee hyvä mieli. Suosittelen!
perjantaina, tammikuuta 20, 2017
Auto ja intiaanit
Onneksi minulla ei ole autoa.
Sen sijaan minulla on hyvä polkupyörä, jolla poljen kaikki matkat täällä kotikaupungissani. Ympäri vuoden. Myös paukkupakkasilla. Viime talvena ei tullut vastaan toista pyöräilijää, kun lukemissa oli -36. Olen tästä ylpeä, ehkä vähän leuhkakin.
Nyt soi: Clannadin Banda, jolta löytyy kaunis I Will Find You elokuvasta The Last Of The Mohicans. Máire Brennan laulaa englanniksi sekä mohikaani- että cherokee-kielillä.
Sen sijaan minulla on hyvä polkupyörä, jolla poljen kaikki matkat täällä kotikaupungissani. Ympäri vuoden. Myös paukkupakkasilla. Viime talvena ei tullut vastaan toista pyöräilijää, kun lukemissa oli -36. Olen tästä ylpeä, ehkä vähän leuhkakin.
Nyt soi: Clannadin Banda, jolta löytyy kaunis I Will Find You elokuvasta The Last Of The Mohicans. Máire Brennan laulaa englanniksi sekä mohikaani- että cherokee-kielillä.
keskiviikkona, tammikuuta 18, 2017
Top-5
1.) Uusi nepalilainen ravintola Lekali
2.) Jackie
3.) Suomen kulttuurihistoria
4.) AKG-kuulokkeet ja nukahtaminen
5.) Kaamoksen päättyminen
2.) Jackie
3.) Suomen kulttuurihistoria
4.) AKG-kuulokkeet ja nukahtaminen
5.) Kaamoksen päättyminen
tiistaina, tammikuuta 17, 2017
Kymmenen parasta suomalaista biisiä
Omat kriteerini: kappaleen on oltava suomenkielinen ja sen on täytynyt koskettaa minua aivan erityisellä tavalla. Valinnat tehty nopeasti ja intuitiolla, kuten kuuluukin. Samalta artistilta ei saanut olla yhtä kappaletta enempää.
1.) Kauko Röyhkä: Talo meren rannalla
2.) Ultra Bra: Minä suojelen sinua kaikelta
3.) Jenni Vartiainen: Missä muruseni on
4.) J. Karjalainen: Villejä lupiineja
5.) Sielun Veljet: Rakkaudesta
6.) Dave Lindholm: Petin pienen linnun
7.) Tehosekoitin: Kaikki nuoret tyypit
8.) Kaj Chydenius: Sinua, sinua rakastan
9.) Eppu Normaali: Joka päivä ja jokaikinen yö
10.) Badding: Valot
Kävin kurkkimassa äänestystuloksia. Suomessa on tehty ihan hirvittävä määrä hienoja kappaleita. Siitä huolimatta kuuntelen kotimaista musiikkia tosi vähän. Viimeksi oikein kuuntelemalla kuuntelin Hectorin 70-luvun tuotantoa, koska halusin nauttia juuri tietynlaisesta soundista ja tunnelmasta.
Noh, nyt soi Röyhkä, joka on eittämättä, kevyesti, ehdottomasti ja kursailematta kaikkien aikojen paras suomalainen biisintekijä.
1.) Kauko Röyhkä: Talo meren rannalla
2.) Ultra Bra: Minä suojelen sinua kaikelta
3.) Jenni Vartiainen: Missä muruseni on
4.) J. Karjalainen: Villejä lupiineja
5.) Sielun Veljet: Rakkaudesta
6.) Dave Lindholm: Petin pienen linnun
7.) Tehosekoitin: Kaikki nuoret tyypit
8.) Kaj Chydenius: Sinua, sinua rakastan
9.) Eppu Normaali: Joka päivä ja jokaikinen yö
10.) Badding: Valot
Kävin kurkkimassa äänestystuloksia. Suomessa on tehty ihan hirvittävä määrä hienoja kappaleita. Siitä huolimatta kuuntelen kotimaista musiikkia tosi vähän. Viimeksi oikein kuuntelemalla kuuntelin Hectorin 70-luvun tuotantoa, koska halusin nauttia juuri tietynlaisesta soundista ja tunnelmasta.
Noh, nyt soi Röyhkä, joka on eittämättä, kevyesti, ehdottomasti ja kursailematta kaikkien aikojen paras suomalainen biisintekijä.
keskiviikkona, tammikuuta 11, 2017
Bassot
Aivan mahtavia nuo isolated bass -ym. vastaavat tuubissa! Antavat paljon inspiraatiota ja laajentavat entisestään tuttujen kappaleiden kuulokuvaa.
tiistaina, tammikuuta 10, 2017
Bill Wyman
On muuten loistava basisti. Soittelin It''s Only Rock 'N' Rollin (koko levy) mukana, ja keksin heti monta hyvää juttua.
Tai hetkinen! Ettei se vaan ole Mick Taylor, joka siellä bassottelee? Ainakin Fingerpoint File on muistaakseni Taylorin bassottelema, ja Richards oli aiemminkin innostunut kellarihommista.
En jaksa googlata.
Tai hetkinen! Ettei se vaan ole Mick Taylor, joka siellä bassottelee? Ainakin Fingerpoint File on muistaakseni Taylorin bassottelema, ja Richards oli aiemminkin innostunut kellarihommista.
En jaksa googlata.
Sarjakuvat
Otsonipäiväkirjat on tylsin sarjakuvaromaani, jonka olen olen koskaan lukenut. Onneksi kirjastosta löytyi nopeasti tehokasta lääkettä: Jeph Loebin ja Tim Salen Synkkä voitto (Dark Victory).
Kaikista pahimpia ovat suomalaisten piirtäjien sellaiset akvarelli/kaunokirjoitus-jutut. Niitä tuntuu olevan paljon. Osaako kukaan Suomessa enää piirtää sarjiksia? Tiitu Takalon ja Christer Nuutisen lisäksi - jotka ovat siis aika hyviä.
Kaikista pahimpia ovat suomalaisten piirtäjien sellaiset akvarelli/kaunokirjoitus-jutut. Niitä tuntuu olevan paljon. Osaako kukaan Suomessa enää piirtää sarjiksia? Tiitu Takalon ja Christer Nuutisen lisäksi - jotka ovat siis aika hyviä.
lauantaina, tammikuuta 07, 2017
Tipaton
Jallulla on rokkimaine. Oikeasti se on vain pahaa. Maistoin Kosmoksessa konjakkia, jonka jälkeen "nautittu" jaloviina paljasti todellisen luonteensa.
King Crimson
Parasta King Crimsonia: Discipline, Beat ja Three Of A Perfect Pair.
Discplinea kuunneltiin ahkerasti kahvin ja tupakan kera Raahessa Reiponkadulla 1989-1990. Jälkitunnelma on edelleen vahva, se määrittelee tavan kuunnella levyä. Kaksi muuta ovat myös hyviä, mutta niitä olen pyöritellyt lautasella epäsäännöllisesti vasta vajaat viisitoista vuotta. Raahessa voisin vielä asua, en kuitenkaan koko aikaa. Tämä aikakirjoihin.
Discplinea kuunneltiin ahkerasti kahvin ja tupakan kera Raahessa Reiponkadulla 1989-1990. Jälkitunnelma on edelleen vahva, se määrittelee tavan kuunnella levyä. Kaksi muuta ovat myös hyviä, mutta niitä olen pyöritellyt lautasella epäsäännöllisesti vasta vajaat viisitoista vuotta. Raahessa voisin vielä asua, en kuitenkaan koko aikaa. Tämä aikakirjoihin.
torstaina, tammikuuta 05, 2017
Top-5
1.) Bruce Springsteen: Born To Run: kiinnostava omaelämäkerta.
2.) Retriitti: tilapäisessä vuokrakaksiossa mukana ainoastaan patja, kattila ja basso.
3.) Kovat pakkaset: kivaa pyöräillä, kun pakkasta on kymmeniä asteita.
4.) Bändin uusi kokoonpano: rumpali vaihtui, samoin svengi ja soundi.
5.) Uudet, lämpimät hanskat: reilunkokoiset, niin mahtuu tarvittaessa sormikkaat alle.
Bonus:
6.) Persujen kannatuksen aleneminen: eivät rasistit raiskaajia vihaa, vaan maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita; eivät rasistit murhaajia vihaa, vaan maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita: eivät rasistit terroristeja vihaa, vaan maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita.
2.) Retriitti: tilapäisessä vuokrakaksiossa mukana ainoastaan patja, kattila ja basso.
3.) Kovat pakkaset: kivaa pyöräillä, kun pakkasta on kymmeniä asteita.
4.) Bändin uusi kokoonpano: rumpali vaihtui, samoin svengi ja soundi.
5.) Uudet, lämpimät hanskat: reilunkokoiset, niin mahtuu tarvittaessa sormikkaat alle.
Bonus:
6.) Persujen kannatuksen aleneminen: eivät rasistit raiskaajia vihaa, vaan maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita; eivät rasistit murhaajia vihaa, vaan maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita: eivät rasistit terroristeja vihaa, vaan maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita.
maanantaina, tammikuuta 02, 2017
maanantaina, joulukuuta 26, 2016
lauantaina, joulukuuta 24, 2016
keskiviikkona, marraskuuta 16, 2016
Kuvaajat
Eppu Normaali soitti Helsingissä akustisen yllätyskeikan. Katsoin netistä pienen otteen. Hyvä meininki muuten, mutta olipa jälleen kerran urpo näky, kun suurella osalla paikallaolijoista oli puhelin nokkansa edessä. Sääliksi käy poppareita.
(Toisaalta Martti Syrjäkin kuvasi, mutta on hiukan eri asia)
(Toisaalta Martti Syrjäkin kuvasi, mutta on hiukan eri asia)
perjantaina, marraskuuta 11, 2016
perjantaina, marraskuuta 04, 2016
Kiitos
Kiitos sinulle nainen, joka tuoksuit wunderbaumin, tuhkakupin ja makean parfyymin eksoottiselta yhdistelmältä.
Enää ei väsytä, tuskin tulee unikaan - korkeintaan painajaisia. Sopii halloween-tunnelmiin.
Top5:
1.) Fender Precision (jazzin kaulalla!)
2.) Uusi bändiprojekti
3.) Thin Lizzy ja Phil Lynott -elämäkerrat
4.) Pitkät ja laiskat aamut
5.) Skotlanti, Edinburgh, Loch Ness
Enää ei väsytä, tuskin tulee unikaan - korkeintaan painajaisia. Sopii halloween-tunnelmiin.
Top5:
1.) Fender Precision (jazzin kaulalla!)
2.) Uusi bändiprojekti
3.) Thin Lizzy ja Phil Lynott -elämäkerrat
4.) Pitkät ja laiskat aamut
5.) Skotlanti, Edinburgh, Loch Ness
tiistaina, marraskuuta 01, 2016
Hämyä!
Taas sitä saa eli 30 päivää Deadia kuunneltavaksi tai ladattavaksi ja ihan luvalla! Aloitusbiisikin on jo aika space!
lauantaina, lokakuuta 29, 2016
Top viis
1. Väsymättömyys
2. Oikeudenmukaisuus
3. Vitutuksen antama energia
4. Pimeydestä löydetty valo
5. Karma
2. Oikeudenmukaisuus
3. Vitutuksen antama energia
4. Pimeydestä löydetty valo
5. Karma
maanantaina, syyskuuta 26, 2016
Kummastelua
Ajattelin tilata levyn kaupasta, mutta hinta mietitytti. Päädyin hankkimaan sen suoraan artistilta. Kutkutti saada meiliä Jimmy Pagelta. Vaikka ukko on rikas kuin perkele, albuminsa hän myi varsin kohtuulliseen hintaan.
Tykkään Lucicer Risingista, eikä Death Wish kakkonenkaan huono ole, etenkin sen b-puoli. Musiikki on pelottavaa ja kylmää, mutta ei mitenkään kornilla tavalla. Vanhempana pidän aiempaa enemmän pimeästä vuodenajasta, kynttilöistä ja tunnelmoinnista. Siihen Pagen mystiset soundtrackit sopivat hyvin. Tietenkin älppärinä, motherfuckers.
Nyt soi kuitenkin Horslips. Olenkohan Suomen ainoa fani? Howthista löysin mintin The Man Who Built American, mikä ei ole erityisen häävi, mutta haluan ne KAIKKI!
Tykkään Lucicer Risingista, eikä Death Wish kakkonenkaan huono ole, etenkin sen b-puoli. Musiikki on pelottavaa ja kylmää, mutta ei mitenkään kornilla tavalla. Vanhempana pidän aiempaa enemmän pimeästä vuodenajasta, kynttilöistä ja tunnelmoinnista. Siihen Pagen mystiset soundtrackit sopivat hyvin. Tietenkin älppärinä, motherfuckers.
Nyt soi kuitenkin Horslips. Olenkohan Suomen ainoa fani? Howthista löysin mintin The Man Who Built American, mikä ei ole erityisen häävi, mutta haluan ne KAIKKI!
lauantaina, syyskuuta 24, 2016
Peli poikki!
Omasta puolestani annan täyden tukeni päivän Peli poikki -mielenosoitukselle.
Nimimerkillä maahanmuuttaja ja syrjintää lapsena kokenut valkoihoinen suomalainen mies.
Nimimerkillä maahanmuuttaja ja syrjintää lapsena kokenut valkoihoinen suomalainen mies.
perjantaina, syyskuuta 23, 2016
Top-5
1.) Rasismin vastustaminen
2.) Aristoteleen kardinaalihyveet: viisaus, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja rohkeus
3.) Leonard Cohen: Various Positions
4.) Hymyilevä mies (täytyi käydä katsomassa toisenkin kerran)
5.) Äänettömyys
2.) Aristoteleen kardinaalihyveet: viisaus, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja rohkeus
3.) Leonard Cohen: Various Positions
4.) Hymyilevä mies (täytyi käydä katsomassa toisenkin kerran)
5.) Äänettömyys
keskiviikkona, syyskuuta 21, 2016
Top-5
1.) Rasismin vastustaminen
2.) Binn Éadair
3.) Irlantilainen puuhuilu
4.) Sami Yaffan elämäkerta
5.) Syksy ja pimenvät illat
Rasismia tulee vastustaa loppuun asti, eikä sille tule antaa tuumaakaan periksi. Ei, emme ole unohtaneet, emmekä koskaan unohda.
Rasisti, lue tämä tarkkaan: lakkaa vihaamasta ja ala rakastaa. Kuuntele vaikka aluksi Shostakovitsin pianotrio no 2, e-molli, op.67.
2.) Binn Éadair
3.) Irlantilainen puuhuilu
4.) Sami Yaffan elämäkerta
5.) Syksy ja pimenvät illat
Rasismia tulee vastustaa loppuun asti, eikä sille tule antaa tuumaakaan periksi. Ei, emme ole unohtaneet, emmekä koskaan unohda.
Rasisti, lue tämä tarkkaan: lakkaa vihaamasta ja ala rakastaa. Kuuntele vaikka aluksi Shostakovitsin pianotrio no 2, e-molli, op.67.
keskiviikkona, elokuuta 10, 2016
Top-5: jenkkikauhuleffojen tunnelmalliset soundtrackit
1.
Fred Myrow & Marcus Seagrave: Phantasm (1979)
2.
Rick Wakeman: The Burning (1981)
3.
Joe Renzetti: Dead and Buried (1981)
4.
Brad Fiedel: Fright Night (1985)
5.
John Harrison: Day of the Dead (1985)
lauantaina, heinäkuuta 02, 2016
perjantaina, heinäkuuta 01, 2016
Clashin kokoonpano
Lapin Kansan jutussa unohtui mainita, että kiinteistössä toimi pitkään myös Karhu Galleria, jonka maineikkaassa musavisassa syntyi syksyllä 2003 ylivoimainen musavisajoukkue Poikakuoro.
Perustajajäsen Tommi on aiemmin muistellut (2008):
"Minulle Karhu-galleria on aina ollut ainoa oikea musavisabaari. Voin keksiä sille perusteitakin. Henkilökunta ja kantajuopot olivat piristävä lisä, ja toisaalta pidin siitä, että siellä järjestettiin myös niin paljon kulttuuritapahtumia".
"Karhussa oli kyllä aivan ehdoton miljöönsä. Karu vanha pankkisali (en kyllä koskaan oppinut mikä pankki siinä oli ollut), nurkassa mölisevä kanta-asiakkaiden Hupakot-joukkue ja seiniä koristavat vaihtelevat hippien itseilmaisutaulut".
"Karhussa oli jotenkin tosi siistiä. Katto oli korkealla ja pöydät jotenkin järjestyksessä".
keskiviikkona, kesäkuuta 29, 2016
Top-5
1.) Islanti jalkapallon EM-turnauksessa
2.) Classic valkosuklaa-salmiakki
3.) Alkava heinäkuu lomineen päivineen
4.) Blackmore's Nightin tunnelmallinen tuotanto
5.) Pitkät ja hitaat aamut
Muutamia kommentteja:
Veikkaan turnauksen voittajaksi Italiaa. Jäätelö on heikkouteni, voisin syödä sitä päivittäin. En tavallisesti lomaile heinäkuussa, mutta nyt olen innoissani. Olen muuttanut suhtautumistani Richie Blackmoren soittoon, joka on levyillä yllättävän siistiä ja tarkkaa. Vanhenemisen myötä minusta on tulossa aamuihminen.
2.) Classic valkosuklaa-salmiakki
3.) Alkava heinäkuu lomineen päivineen
4.) Blackmore's Nightin tunnelmallinen tuotanto
5.) Pitkät ja hitaat aamut
Muutamia kommentteja:
Veikkaan turnauksen voittajaksi Italiaa. Jäätelö on heikkouteni, voisin syödä sitä päivittäin. En tavallisesti lomaile heinäkuussa, mutta nyt olen innoissani. Olen muuttanut suhtautumistani Richie Blackmoren soittoon, joka on levyillä yllättävän siistiä ja tarkkaa. Vanhenemisen myötä minusta on tulossa aamuihminen.
torstaina, kesäkuuta 23, 2016
keskiviikkona, kesäkuuta 15, 2016
Top-5: italokauhuleffojen soundtrackit
1. Fabio Frizzi: The Beyond (1981)
2. Walter Rizzati: The House by the Cemetery (1981)
3. Simon Boswell: Stage Fright (1987)
4. Goblin: Phenomena (1985)
5. Keith Emerson: Inferno (1980)
2. Walter Rizzati: The House by the Cemetery (1981)
3. Simon Boswell: Stage Fright (1987)
4. Goblin: Phenomena (1985)
5. Keith Emerson: Inferno (1980)
keskiviikkona, kesäkuuta 08, 2016
Oulu
Ei ole enää paskakaupunni.
Kaupunki on muuttunut paljon, enkä opi uusia paikkoja. Hämmästelen edelleen jopa viisi vuotta sitten rakennettuja taloja, ne eivät tartu skeemaan, joka perustuu vuoteen 1993 (asuin Oulussa tosin pari vuotta myös vuosituhannen vaihteen aikoihin). Yhtään levyä en ostanut, mutta eräästä bassokitarasta olin lähellä tehdä kaupat.
Nyt soi Plantin Now and Zen. Tiedän, vanhaa musiikkia taas, mutta hetki sitten kuuntelin Florence and the Machinea - ei paha!
Kaupunki on muuttunut paljon, enkä opi uusia paikkoja. Hämmästelen edelleen jopa viisi vuotta sitten rakennettuja taloja, ne eivät tartu skeemaan, joka perustuu vuoteen 1993 (asuin Oulussa tosin pari vuotta myös vuosituhannen vaihteen aikoihin). Yhtään levyä en ostanut, mutta eräästä bassokitarasta olin lähellä tehdä kaupat.
Nyt soi Plantin Now and Zen. Tiedän, vanhaa musiikkia taas, mutta hetki sitten kuuntelin Florence and the Machinea - ei paha!
maanantaina, kesäkuuta 06, 2016
London Top-5
1.) Exhibitionism - The Rolling Stones
2.) Bonnie Raitt - Hammersmith Odeon
3.) Round Ticket to Brighton: The Quadrophenia Experience
4.) Holland Park, Hyde Park, Primrose Hill
5.) The Courtauld Gallery (Somerset House) / Handel & Hendrix
Tällä kertaa en kuullut suomea kertaakaan, mikä on aina positiivista. Lentokentillä totta kai, mutta eihän niitä lasketa muutenkaan. Sohossa oli vähemmän levykauppoja mitä muistin, tosin asiakkaita piisasi jonoksi asti.
2.) Bonnie Raitt - Hammersmith Odeon
3.) Round Ticket to Brighton: The Quadrophenia Experience
4.) Holland Park, Hyde Park, Primrose Hill
5.) The Courtauld Gallery (Somerset House) / Handel & Hendrix
Tällä kertaa en kuullut suomea kertaakaan, mikä on aina positiivista. Lentokentillä totta kai, mutta eihän niitä lasketa muutenkaan. Sohossa oli vähemmän levykauppoja mitä muistin, tosin asiakkaita piisasi jonoksi asti.
sunnuntaina, kesäkuuta 05, 2016
keskiviikkona, toukokuuta 18, 2016
Uusi musiikki
Sitä kuulee joskus, mutta se ei jää mieleen. Kun tämän tosiasian myöntää itselleen, on taas kiva kuunnella Bill Evansia, Clashia ja Townes Van Zandtia.
sunnuntaina, toukokuuta 15, 2016
The Jam!
Hieno bändi! Sitä paitsi Bruce Foxton on loistava plektrabasisti Graham Mabyn tapaan. Viime kesänä vierailin About The Young Idea -näyttelyssä, josta viimein hankin Sound Affectsin. Set The House Ablazea kuuntelin jo kymmeniä vuosia sitten, ja eilen näin tuoreen dokumentin. Suosittelen!
torstaina, toukokuuta 12, 2016
Top-5
1.) Hide Your Heart
2.) Discogs
3.) Jäätelöt
4.) Huilu
5.) Valo
Ace Frehley ei tietenkään ole mikään tekninen taituri, mutta ehdottomasti hyvin merkittävä kitaristi. Sitä paitsi hänen soitossaan on särmää ja sielua sekä tunnistettavuutta, mikä useimmilta muilta uupuu. Fire and Water rokkaa sympaattisesti; vanhojen, fanittavien rokkijätkien puolella on hyvä olla. Olisi moukkamaista lähteä vertailemaan alkuperäiseen - muuten missaa koko idean.
2.) Discogs
3.) Jäätelöt
4.) Huilu
5.) Valo
Ace Frehley ei tietenkään ole mikään tekninen taituri, mutta ehdottomasti hyvin merkittävä kitaristi. Sitä paitsi hänen soitossaan on särmää ja sielua sekä tunnistettavuutta, mikä useimmilta muilta uupuu. Fire and Water rokkaa sympaattisesti; vanhojen, fanittavien rokkijätkien puolella on hyvä olla. Olisi moukkamaista lähteä vertailemaan alkuperäiseen - muuten missaa koko idean.
maanantaina, toukokuuta 02, 2016
Top-5
1.) Auringonpaiste
2.) Joe Lynn Turner
3.) Rauhalliset kävelylenkit
4.) Vappu 2016: kaksi konserttia
5.) Carl Gustav Jungin persoonallisuuspsykologia
Kuuntelen Enyaa. Musiikki rauhoittaa ja kuulostaa siistiltä ja puhtaalta. Laulaja asuu erakkona Manderleyn linnassa (Dublin) kissojensa kanssa.
2.) Joe Lynn Turner
3.) Rauhalliset kävelylenkit
4.) Vappu 2016: kaksi konserttia
5.) Carl Gustav Jungin persoonallisuuspsykologia
Kuuntelen Enyaa. Musiikki rauhoittaa ja kuulostaa siistiltä ja puhtaalta. Laulaja asuu erakkona Manderleyn linnassa (Dublin) kissojensa kanssa.
lauantaina, huhtikuuta 23, 2016
Prince
Muistoja.
Kesäsiirtolassa teippasimme serkkuni "J":n kanssa Princen julisteen ikkunalliseen ulko-oveemme. Tytöt kiinnostuivat meistä heti.
Minulla oli poikasena pari Princen rintanappia farkkutakissa, Controversyn levynkansi ja Rude Boy.
Paradea kuuntelin paljon. Aluksi kasetilta, johon "S" oli kirjoittanut tekstit vaaleanpunaisella. Dirty Mindin sain pian älppärinä. Sen funk oli niin makeaa.
Kun Sign O' The Times ilmestyi, kävin kuuntelemassa sitä säännöllisesti Raahen kaupunginkirjaston musiikkiosaston kuunteluhuoneessa.
Lukiolaisena ostin Love Symbol Albumin yhteisillä vähillä rahoilla silloisen tyttöystäväni "T":n kanssa (hänestä tuli myöhemmin ex-vaimoni). Yliopistossa pyysin toveriani nuotintamaan Sexy Motherfuckerin kitarasoolon, jota sitten yritin opetella. Minulle SMF on aina kertonut vain ja ainoastaan "T":sta.
Siinäpä tärkeimmät. Vanhoja juttuja, ja nyt Prince on kuollut.
Kesäsiirtolassa teippasimme serkkuni "J":n kanssa Princen julisteen ikkunalliseen ulko-oveemme. Tytöt kiinnostuivat meistä heti.
Minulla oli poikasena pari Princen rintanappia farkkutakissa, Controversyn levynkansi ja Rude Boy.
Paradea kuuntelin paljon. Aluksi kasetilta, johon "S" oli kirjoittanut tekstit vaaleanpunaisella. Dirty Mindin sain pian älppärinä. Sen funk oli niin makeaa.
Kun Sign O' The Times ilmestyi, kävin kuuntelemassa sitä säännöllisesti Raahen kaupunginkirjaston musiikkiosaston kuunteluhuoneessa.
Lukiolaisena ostin Love Symbol Albumin yhteisillä vähillä rahoilla silloisen tyttöystäväni "T":n kanssa (hänestä tuli myöhemmin ex-vaimoni). Yliopistossa pyysin toveriani nuotintamaan Sexy Motherfuckerin kitarasoolon, jota sitten yritin opetella. Minulle SMF on aina kertonut vain ja ainoastaan "T":sta.
Siinäpä tärkeimmät. Vanhoja juttuja, ja nyt Prince on kuollut.
torstaina, huhtikuuta 14, 2016
Top-5: miksi 80-luvulla oli paljon mukavampaa I
1. Tone Norum: Stranded (1986)
2. Heart: Alone (1987)
3. Robin Beck: First time (1988)
4. Belinda Carlisle: Leave The Light On (1989)
5. Ankie Bakker: Where Were You Last Night (1989)
2. Heart: Alone (1987)
3. Robin Beck: First time (1988)
4. Belinda Carlisle: Leave The Light On (1989)
5. Ankie Bakker: Where Were You Last Night (1989)
lauantaina, huhtikuuta 09, 2016
From Beyond
Räntäsateinen perjantain iltapäivä.
Vatsa täynnä lounasta ja päivän askareet tehty, joten olohuoneen
sohva ja katsomattomien elokuvien pino kutsuvat. Pitkällisen
pohdinnan jälkeen katsottavaksi valikoituu Stuart Gordonin ohjaama klassikko From Beyond (1986), joka pohjautuu H. P. Lovecraftin saman nimiseen
novelliin.
Elokuva alkaa pahasti pieleen menevällä kokeella. Tohtori Edward Pretorius (Ted Sorell) on kehittänyt erityisen resonaattoriksi kutsumansa laitteen, joka auttaa avaamaan ihmisen aistit todellisuuden eri tasoille. Tohtorin apulainen Crawford Tillinghast (Jeffrey Combs) aloittaa kokeen, jonka seurauksena Pretorius jää päättömänä lojumaan testitilana toimivan ullakkohuoneen lattialle ja Tillinghast itse päätyy mielisairaalan suljetulle osastolle. Sairaalassa työskentelevä tohtori Katherine McMichaels (Barbara Crampton) kiinnostuu tapauksesta ja haluaa toistaa kokeen yhdessä Tillinghastin kanssa. Rooleissaan mainion intensiivisesti irroittelevat Combs ja Crampton saavat From Beyondissa seurakseen lystikkään poliisinroolin vetävän Ken Foreen, jonka kauhufanit muistanevat alkuperäisestä vuoden 1978 Dawn Of The Deadista.
Stuart Gordonin edellinen elokuva Re-Animator (1985) pohjautui myös Lovecraftin tarinaan. Re-Animatorissa Gordon saattoi kuitenkin hyödyntää huomattavasti laajempaa pohjamateriaalia. Tästäkin huolimatta From Beyondin tarinan muokanneet Gordon, Brian Yuzna sekä myös varsinaisen käsikirjoituksen laatinut Dennis Paoli onnistuivat hyvin varsin lyhyen novellin laajentamisessa täysimittaiseksi elokuvaksi.
Elokuva alkaa pahasti pieleen menevällä kokeella. Tohtori Edward Pretorius (Ted Sorell) on kehittänyt erityisen resonaattoriksi kutsumansa laitteen, joka auttaa avaamaan ihmisen aistit todellisuuden eri tasoille. Tohtorin apulainen Crawford Tillinghast (Jeffrey Combs) aloittaa kokeen, jonka seurauksena Pretorius jää päättömänä lojumaan testitilana toimivan ullakkohuoneen lattialle ja Tillinghast itse päätyy mielisairaalan suljetulle osastolle. Sairaalassa työskentelevä tohtori Katherine McMichaels (Barbara Crampton) kiinnostuu tapauksesta ja haluaa toistaa kokeen yhdessä Tillinghastin kanssa. Rooleissaan mainion intensiivisesti irroittelevat Combs ja Crampton saavat From Beyondissa seurakseen lystikkään poliisinroolin vetävän Ken Foreen, jonka kauhufanit muistanevat alkuperäisestä vuoden 1978 Dawn Of The Deadista.
Stuart Gordonin edellinen elokuva Re-Animator (1985) pohjautui myös Lovecraftin tarinaan. Re-Animatorissa Gordon saattoi kuitenkin hyödyntää huomattavasti laajempaa pohjamateriaalia. Tästäkin huolimatta From Beyondin tarinan muokanneet Gordon, Brian Yuzna sekä myös varsinaisen käsikirjoituksen laatinut Dennis Paoli onnistuivat hyvin varsin lyhyen novellin laajentamisessa täysimittaiseksi elokuvaksi.
Lovecraftilainen universumi toisissa
ulottuvuuksissa vaanivine tuntemattomine voimineen on From Beyondissa
hyvissä voimissa. Gordonin ohjauksessa elokuva kasvattaa
kierroksiaan tasaisesti kiihtyen loppua kohti tyrmääväksi
makaaberien yksityiskohtien ja splatterin tajunnanvirraksi.
Lovecraftin vahvasti kirjallista kerrontaa on tunnetusti ollut vaikea
kääntää kelvollisin tuloksin elokuvalliseen muotoon, mutta
Gordonin ja kumppaneiden lähestymistapa on tuottanut ainakin omalle
kohdalleni osuneista tulkinnoista parhaat tulokset. Tekijöiden
taidoista kertonee myös se, että pienellä budjetilla tehty ja 30
vuotta vanha elokuva näyttää ja kuulostaa edelleen erittäin
hyvältä. Tätä korostaa myös MGM:n loistavasti masteroitu ja runsailla
taustamateriaaleilla maustettu dvd-julkaisu.
torstaina, huhtikuuta 07, 2016
maanantaina, maaliskuuta 28, 2016
Bachia pääsiäisenä V
Brandenburgilainen konsertto nro. 5 D-duuri, BWV 1050. Croatian
Baroque Ensemble.
sunnuntaina, maaliskuuta 27, 2016
Bachia pääsiäisenä IV
Pääsiäisoratorio
BWV 249: Seele,deine Spezereien. Agnès Mellon (sopraano),
Patrick Beuckels (barokkihuilu), Collegium Vocale Gent, joht.
Philippe Herreweghe.
Patrick Beuckels (barokkihuilu), Collegium Vocale Gent, joht.
Philippe Herreweghe.
lauantaina, maaliskuuta 26, 2016
perjantaina, maaliskuuta 25, 2016
Bachia pääsiäisenä II
Koraalialkusoitto
Da Jesus an dem Kreuze stund, BWV 621
kokoelmasta Orgelbüchlein
BWV 599−644.
torstaina, maaliskuuta 24, 2016
Bachia pääsiäisenä I
Matteus-passio BWV 244:
Kommt, ihr Töchter, helft mir klagen. Münchener
Bach-Chor, Münchener Bach-Orchester, joht. Karl Richter.
tiistaina, helmikuuta 16, 2016
keskiviikkona, tammikuuta 20, 2016
maanantaina, tammikuuta 11, 2016
Bowie Top-5
Nyt meni Bowie. En voi sanoin kuvailla, mitä miehen musiikki on merkinnyt minulle jo 70-luvulta lähtien. Voin vain kiittää ja toivottaa onnea viimeiselle Mars-lennolle. Pian sielläkin on elämää.
1.) Heroes - mestariteos alusta loppuun
2.) Diamond Dogs - tätä olen kuunnellut eniten
3.) Hunky Dory - pianolla sävellettyjä huippubiisejä
4.) Reality - bändimme soitti Daysia, koko levy kolahti
5.) Scary Monsters - värikkäitä muistoja 80-luvun alusta, Ashes To Ashes
1.) Heroes - mestariteos alusta loppuun
2.) Diamond Dogs - tätä olen kuunnellut eniten
3.) Hunky Dory - pianolla sävellettyjä huippubiisejä
4.) Reality - bändimme soitti Daysia, koko levy kolahti
5.) Scary Monsters - värikkäitä muistoja 80-luvun alusta, Ashes To Ashes
Tin Machine - minusta koko projekti oli mahtava.
Tonight - tästäkin pidin paljon 25 vuotta sitten....
perjantaina, tammikuuta 01, 2016
keskiviikkona, joulukuuta 30, 2015
Top-5 ja 5-poT
Top-5
1.) Perhe
2.) Istanbul
3.) Rytmisoittimet
4.) 2016!
5.) Gary Mooren 80-luvun tuotanto (!)
5-poT
1.) Lemmyn kuolema
tähän hajurako
2.) MV
3.) Rasismi
4.) Someraivo
5.) Oikeastaan koko some (vanhoja blogeja ei lasketa)
1.) Perhe
2.) Istanbul
3.) Rytmisoittimet
4.) 2016!
5.) Gary Mooren 80-luvun tuotanto (!)
5-poT
1.) Lemmyn kuolema
tähän hajurako
2.) MV
3.) Rasismi
4.) Someraivo
5.) Oikeastaan koko some (vanhoja blogeja ei lasketa)
tiistaina, joulukuuta 29, 2015
torstaina, joulukuuta 24, 2015
torstaina, elokuuta 06, 2015
torstaina, toukokuuta 14, 2015
Top-5
1.) Huskvarna
2.) Rumblekat
3.)
4.) Broadroad
5.) Kontrapunctum
En ollut muistanut, että lapsuuteeni on kuulunut satumaisen kaunis tammimetsä. Ei ihme, että täällä kituvien risujen maakunnassa on joskus ohut olo - mutta vain joskus. Kolmonen on tällä kertaa väliinputoaja.
2.) Rumblekat
3.)
4.) Broadroad
5.) Kontrapunctum
En ollut muistanut, että lapsuuteeni on kuulunut satumaisen kaunis tammimetsä. Ei ihme, että täällä kituvien risujen maakunnassa on joskus ohut olo - mutta vain joskus. Kolmonen on tällä kertaa väliinputoaja.
tiistaina, huhtikuuta 28, 2015
lauantaina, huhtikuuta 18, 2015
maanantaina, huhtikuuta 06, 2015
Bachia pääsiäisenä V
Aaria Saget, saget mir geschwinde Pääsiäisoratoriosta BWV 249. Andreas Scholl (kontratenori), Collegium Vocale Gent, joht. Philippe Herreweghe.
sunnuntaina, huhtikuuta 05, 2015
Bachia pääsiäisenä IV
Brandenburgilainen konsertto nro. 3 G-duuri BWV 1048. Münchener Bach Orchester, joht. Karl Richter.
lauantaina, huhtikuuta 04, 2015
perjantaina, huhtikuuta 03, 2015
Bachia pääsiäisenä II
Koraalialkusoitto Jesus Christus, unser Heiland, der den Tod überwand BWV 626 kokoelmasta Orgelbüchlein BWV 599−644. Gilberto Guarino.
torstaina, huhtikuuta 02, 2015
Mistä kana kusee?
Vuoden kovin räppibiisi on tässä. Kovempaa ei vain voi tulla enää. Ei voi. Videolla on sinistä ja punaista ja Kendrickin päällä sinistä, takana punaista. Sanoitusten syvyyttä voitte opiskella genius.comissa, mikäli kiinnostaa.
Bachia pääsiäisenä I
Kantaatti Aus der Tiefen rufe ich, Herr, zu dir BWV 131. Lothar Odinius (tenori), Klaus Mertens (basso), The Amsterdam Baroque Orchestra & Choir, joht. Ton Koopman.
keskiviikkona, huhtikuuta 01, 2015
Suomiräpin suurin lyyrikko on poissa
Suomiräpin suurimpana lyyrikkona pitämäni Edorf on poissa. Sana kiiri minullekin sosiaalisen median kanavia pitkin yhteisiltä ystäviltä jo ennen tiedotusvälineitä, vaikka henkilökohtaisesti en miestä tuntenutkaan. Vaikutuksen teki kuitenkin jo aikanaan Kelohonka-battlessa hänen sanavarastonsa ja tekninen taituruutensa, vaikkakaan battleräppi ei ehkä sellaiseen syvällisyyteen ole kaikkein otollisin tilaisuus. Sen koko battlenhan voitti Jodarok muuten suvereenisti, mutta kyllä Edorfkin minut vakuutti. Kyse ei ollu tmistään mikkitsekkaajasta, vaan aidosta sanataiturista, joka tiesi, miten sanat laitetaan toistensa perään. Levyjä kuunnellessa ne lyyriset hienoudet tulevatkin paremmin esiin. Samoin vaikutuksen teki jo aikoinaan Edorfin henkinen vahvuus, joka käy ilmi myös tästä YLEn haastattelusta.
perjantaina, maaliskuuta 13, 2015
Perjantaita Kristallijärveltä
Perjantai 13. päivä. Viikonpäivä, joka saa kansan käyttäytymään hermostuneesti ja jolloin jokin menee taatusti pieleen. Päivän iltaa kannattaa siis viettää Sean S. Cunninghamin vuoden 1980 Friday the 13th-klassikkoslasherin parissa, joten levy vain soittimeen, olohuone pimeäksi ja sohvalle löhöilemään.
Ohjaaja Cunninghamin lähtökohta elokuvalle oli harvinaisen vilpitön: tarkoitus oli tehdä pienellä budjetilla mahdollisimman tuhti nippu taalereita. Kuten hyvin tiedämme, projekti onnistui yli odotusten ja elokuvasta muodostui pitkä ja suosittu sarja. Jatko-osissa monsterivastuun ottaneesta lätkämaskimies Jasonista tuli myös eräs tunnetuimmista kauhuhahmoista.
Friday the 13th alkaa teinijoukon saapumisella kunnostustöihin Crystal Laken vanhaan leirikeskukseen. Pian selviää, että paikassa on jotain vialla, kun joukko alkaa mystisesti harventua.
Friday the 13th on mukava ja pienimuotoinen slasherjännäri, jossa osaset tuntuvat budjetin puutteista huolimatta istuvan paikallaan. Tom Savinin käsityönä toteuttamat tehosteet ovat edelleen tehokkaita ja osoittavat, kuinka lateksimaskit ja tekoveri peittoavat kehnon tietokonegrafiikan. Elokuvan ääniraidalla soivan lajityypin perinteitä kunnioittavan musiikin on säveltänyt Harry Manfredini.
Nykyisellä mittapuulla Friday the 13th on melkoisen mietoa katsottavaa. Valtakunnan televisiossa tulee illasta toiseen rankempaa kamaa. 1980-luvulla elokuvalle kuitenkin sateli kielto- ja leikkaustuomioita. Eurooppalaisten katsojien iloksi vuoden 2003 dvd-julkaisulle päätyi viimein elokuvan muutamia kymmeniä lisäsekunteja sisältävä unrated-versio. Elokuvan ikään nähden Friday the 13th-dvd on hyvälaatuinen. Ainoat miinukset tulevat amatöörimäisen suttuisesta kansitaiteesta. Aina sitä vain pitää kummastella, kuinka klassikkoelokuvien dvd-julkaisujen kansiin ei tahdota laittaa yleensä taidokkaasti toteutettua alkuperäistaidetta.
Ohjaaja Cunninghamin lähtökohta elokuvalle oli harvinaisen vilpitön: tarkoitus oli tehdä pienellä budjetilla mahdollisimman tuhti nippu taalereita. Kuten hyvin tiedämme, projekti onnistui yli odotusten ja elokuvasta muodostui pitkä ja suosittu sarja. Jatko-osissa monsterivastuun ottaneesta lätkämaskimies Jasonista tuli myös eräs tunnetuimmista kauhuhahmoista.
Friday the 13th alkaa teinijoukon saapumisella kunnostustöihin Crystal Laken vanhaan leirikeskukseen. Pian selviää, että paikassa on jotain vialla, kun joukko alkaa mystisesti harventua.
Friday the 13th on mukava ja pienimuotoinen slasherjännäri, jossa osaset tuntuvat budjetin puutteista huolimatta istuvan paikallaan. Tom Savinin käsityönä toteuttamat tehosteet ovat edelleen tehokkaita ja osoittavat, kuinka lateksimaskit ja tekoveri peittoavat kehnon tietokonegrafiikan. Elokuvan ääniraidalla soivan lajityypin perinteitä kunnioittavan musiikin on säveltänyt Harry Manfredini.
Nykyisellä mittapuulla Friday the 13th on melkoisen mietoa katsottavaa. Valtakunnan televisiossa tulee illasta toiseen rankempaa kamaa. 1980-luvulla elokuvalle kuitenkin sateli kielto- ja leikkaustuomioita. Eurooppalaisten katsojien iloksi vuoden 2003 dvd-julkaisulle päätyi viimein elokuvan muutamia kymmeniä lisäsekunteja sisältävä unrated-versio. Elokuvan ikään nähden Friday the 13th-dvd on hyvälaatuinen. Ainoat miinukset tulevat amatöörimäisen suttuisesta kansitaiteesta. Aina sitä vain pitää kummastella, kuinka klassikkoelokuvien dvd-julkaisujen kansiin ei tahdota laittaa yleensä taidokkaasti toteutettua alkuperäistaidetta.
keskiviikkona, maaliskuuta 04, 2015
Top - Femma
1. Uus bändi jossa soitan ja treeninauhoituksien soundi jonka saan mukavan svengaavaksi uudella Cubase 7 päivityksellä.
2. Tuleva indonesiaan suuntautuva reissu.
3. PKN
4. Marjasmoothiet
5. Eihän lista olisi mikään jos ei mainitsisi kahvia ja eritoten tummaa paahtoa.
6. Venturesin 66 Japanin keikan livelevy.
maanantaina, maaliskuuta 02, 2015
Ihan **tun sikakova juttu.
Jotenkin aika sanattomaks vetää kyllä. Täytyy myöntää et en kattonu euroviisuja silloin kun Loordi oli siellä mut nyt on ihan pakko. Vanhana punk-rock diggarina ..... ei hitto ihan superia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Bachia pääsiäisenä V
"Schafe können sicher weiden" kantaatista "Was mir behagt ist nur die muntre Jagd", BWV 208


