Dokkari olikin enemmän kuin turinaa jostakin merkittävästä pöydästä: se oli kertomus rakkaudesta musiikkia kohtaan, täynnä inhimillistä lämpöä ja tunnetta.
tiistaina, syyskuuta 24, 2013
maanantaina, syyskuuta 23, 2013
3RDEYEGIRL - Fixurlifeup ft. Prince
MIe sit tykkään kun tsubut soittaa bändis, hyvin onnistunu Princen päivitys. Loistavaa kamaa.
sunnuntaina, syyskuuta 22, 2013
Marraskuussa 40 vuotta Juicen ja Coitus Intin debyytti-LPstä.
Eksistentialismia
Yes there are two paths you can go by, but in the long run, there's still time to change the road you're on.
Plantin kuuluisa perustotuus. Me teemme jatkuvasti valintoja, jotka vaikuttavat muiden ihmisten valintoihin. Tee viisaasti.
Plantin kuuluisa perustotuus. Me teemme jatkuvasti valintoja, jotka vaikuttavat muiden ihmisten valintoihin. Tee viisaasti.
lauantaina, syyskuuta 21, 2013
MERRY CLAYTON- "GIMME SHELTER" (1970)
Se mimmi joka teki tästä biisistä sen mihin Jagger ei pystyny. Jaggeri oli sanonu Claytonille et revittele vaan sinne biisiin, kuulostaa hyvältä. Clayton sano et pistäkää taaloja tiskiin niin lisää tulee.
perjantaina, syyskuuta 20, 2013
Näkökulma
Alan päästä jyvälle. Ismo Alanko on yksinäinen mies.
Hämärä muisto: luultavasti se oli juuri Alangon lauluääni, joka tuntui äärimmäisen oudolta, vastenmieliseltä ja vaikealta vuonna 1981. Riihipellontiellä, isäukon radiosta.
Hämärä muisto: luultavasti se oli juuri Alangon lauluääni, joka tuntui äärimmäisen oudolta, vastenmieliseltä ja vaikealta vuonna 1981. Riihipellontiellä, isäukon radiosta.
Valkoinen Kupla
Tsekkasin eilen sanat Eppu Normaalin kappaleesta Mutta ihmeistä suurin. Martti Syrjän sanat valkoisessa sisäpussissa näyttivät kauniilta. Esimerkiksi Kaikki häipyy, on vain nyt on kulunut kansanhitti, mutta kun näin pitkästä aikaa sanat paperille kirjoitettuna, jostain pulpahti esille uusvanha, kaihoisa fiilis.
keskiviikkona, syyskuuta 18, 2013
The Truth is out there
Simmons: Ace took me to lunch before his book came out and he read me a chapter about how he almost drowned in a pool and I saved him by diving in and pulling him out. He asked if it was accurate. I said, '95 percent of it was accurate, except it wasn't you; it was Peter Criss who was drowning. You've been a f**king drug addict all of your life. Both Peter and Ace were at one point pure, innocent, believed all for one, one for all, and then they succumbed to the clichés of rock. So neither Ace nor Peter were fully conscious when any of those things happened. It's up to you if you want to believe them. We wish them the best, but those books, to my estimation, they're closer to fiction
tiistaina, syyskuuta 17, 2013
Hovimestari ja myrkylliset käärmeet jne.
Sielun Veljet. Tuotannon läpikuunteluprojekti on päättymäisillään, samoin lukeminen. Kun tapahtumiin on jo näinkin paljon ajallista etäisyyttä, voi ilmiötä tunnustella aiempaa rauhallisemmin. 1980-luvulla bändi tuli niin jumalattomalla tavalla iholle.
maanantaina, syyskuuta 16, 2013
Aivovuoto - Moukarimies lyhytelokuva
Aivovuoto on Kemmurusta tutun Jodarokin yhteinen sivuprojekti parin muun tyypin kanssa ja matsku kolahtaa mulle aina tosi hyvin. Sopivan nyrjähtänyttä ja toisaalta tiedostavaakin, mutta ei silleen niinkö liian tiedostavaa, tiiäkkö. Nyt niiltä tuli ulos tämmönen poikkitaiteellinen lyhytelokuva.
sunnuntaina, syyskuuta 15, 2013
torstaina, syyskuuta 12, 2013
Pari ajatusta illan päätteeksi
Ensimmäisen maailman ongelmia: vain yksi lakritsidumle byhyy!
Mikäs se olikaan se hieno laulu, jota ajattelin tänään...ai joo, Policen Synchronicity. En ole koskaan perehtynyt biisin lyriikkaan, mutta olen aina olettanut, että se liittyy Jungin juttuihin. On nimittäin vähän sellaista pientä mielekästä ja kutkuttavaa yhteensattumaa ilmassa. Taisin jo aiemmin mainitakin asiasta.
Viikonloppuna painun Kainuun maisemiin. Kongasjärven rannalla, nuotion ääressä on onni olla. Yhtenä syksynä monta vuotta sitten makasin kirkkaalla ilmalla selälläni ja näin linnunradan. Olin avaruudessa.
Mikäs se olikaan se hieno laulu, jota ajattelin tänään...ai joo, Policen Synchronicity. En ole koskaan perehtynyt biisin lyriikkaan, mutta olen aina olettanut, että se liittyy Jungin juttuihin. On nimittäin vähän sellaista pientä mielekästä ja kutkuttavaa yhteensattumaa ilmassa. Taisin jo aiemmin mainitakin asiasta.
Viikonloppuna painun Kainuun maisemiin. Kongasjärven rannalla, nuotion ääressä on onni olla. Yhtenä syksynä monta vuotta sitten makasin kirkkaalla ilmalla selälläni ja näin linnunradan. Olin avaruudessa.
tiistaina, syyskuuta 10, 2013
Valerie June - You Can't Be Told
Valerie June rulettaa, yksinkertainen on puhuttelevaa. Samaten D-A-D jaksaa pistämään mun punttiin tutinaa yhä uudestaan ja uudestaan. Docventuresin keskiviikko vedot on kans olleet aika hyviä. Eagles dokkarin ekan osan katoin ja arvostus sitä paskabändiä kohtaan nousi mut ei kuitenkaan niin paljon et oisin kakkos-osan tsekannu. Davod Bowien 5 vuotta doku oli kans aika.... viihdyttävä. Jäbä on parhaimmat jutut duunannu aikamoisessa pölyssä ja sidekickit oli päästetty ääneen paitsi Stevie Ray Vaughan. Pikkasen petyin dokkariin. Depeche Mode on lähteny kiertueelle, se pitäis mennä katsomaan ens talvena jonnekin. Mua ihmetyttää toi Röyhkän&Nartun hypettäminen, oikeesti. Ja toisaalta mua ihmetyttää myös miten tää Peltonen kirjottaa niin kuvottavan huonoja levy-arvioita Lapin Kansaan ja miks ne niitä yleensä julkaisee.
Mä voisin jopa yrittää osallistua tänä syksynä musavisaan, jossain joukkueessa, ehkä.
maanantaina, syyskuuta 09, 2013
Röyhkä haastattelee Röyhkää
Viereisestä pöydästä tulee täti-ihminen pyytämään nimikirjoitusta. Kauko antaa sen ja hymyilee ystävällisesti.
Täti: Se tulee mun miehelle, joka on sun idoli.
Kauko: Sano terveisiä.
Täti menee.
(Lähde)
Täti: Se tulee mun miehelle, joka on sun idoli.
Kauko: Sano terveisiä.
Täti menee.
(Lähde)
Top-5
1.) Tulikuuma salsa
2.) Bowien Young Americans
3.) Ilmari Vesterinen: Shintolaisuus
4.) Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
5.) Kynttiläkauden alkaminen, pimeät illat
Vanha klisee kertoo, että asioilla on taipumus järjestyä. Uskon siihen, mutta pienellä varauksella, sillä henkisestä kaaoksesta selviää ainoastaan tekemällä ratkaisevat päätökset itse, ja vieläpä avoimin mielin. Ympärillä hongat huojuvat ja varpuset vapisevat, mutta kotkat ne vaan liitelevät korkealla, sano.
2.) Bowien Young Americans
3.) Ilmari Vesterinen: Shintolaisuus
4.) Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
5.) Kynttiläkauden alkaminen, pimeät illat
Vanha klisee kertoo, että asioilla on taipumus järjestyä. Uskon siihen, mutta pienellä varauksella, sillä henkisestä kaaoksesta selviää ainoastaan tekemällä ratkaisevat päätökset itse, ja vieläpä avoimin mielin. Ympärillä hongat huojuvat ja varpuset vapisevat, mutta kotkat ne vaan liitelevät korkealla, sano.
sunnuntaina, syyskuuta 01, 2013
Top-5
1.) Sunnuntain Fast Show -istunnot
2.) Kansankadun rokki-illat
3.) Halos and Horns
4.) Alkava syyskuu
5.) Epistolarity
Michael Monroen Halos and Horns, Eighteen Angels! Makoisat kitarat ja viileä harppusoolo + mitälie tamburiineja sun muuta. Ja tuo tajuttomuuden aiheuttava svengi! Se vaan on ikuinen mysteeri miten homma saadaan toimimaan - ja tuossa se vaan toimii helvetin hyvin!
Aika paljon on taas tapahtunut. Onneksi on aikaa ja vapautta ajatella, punnita, kelailla, harkita, pohtia, analysoida, päätellä, funtsia, tuumailla - ja tehdä niiden pohjalta järkeviä päätöksiä, tunnetta unohtamatta.
Valaistuminen on prosessi, jotkus saattavat kutsua sitä aikuistumiseksi, toiset vanhenemiseksi, ja kolmannet hiffaamiseksi.
2.) Kansankadun rokki-illat
3.) Halos and Horns
4.) Alkava syyskuu
5.) Epistolarity
Michael Monroen Halos and Horns, Eighteen Angels! Makoisat kitarat ja viileä harppusoolo + mitälie tamburiineja sun muuta. Ja tuo tajuttomuuden aiheuttava svengi! Se vaan on ikuinen mysteeri miten homma saadaan toimimaan - ja tuossa se vaan toimii helvetin hyvin!
Aika paljon on taas tapahtunut. Onneksi on aikaa ja vapautta ajatella, punnita, kelailla, harkita, pohtia, analysoida, päätellä, funtsia, tuumailla - ja tehdä niiden pohjalta järkeviä päätöksiä, tunnetta unohtamatta.
Valaistuminen on prosessi, jotkus saattavat kutsua sitä aikuistumiseksi, toiset vanhenemiseksi, ja kolmannet hiffaamiseksi.
perjantaina, elokuuta 30, 2013
"Syksyn tyylikkäin trendi"
"Bändipaidan voi yhdistää melkein minkä vaatteiden kanssa tahansa. Yksi syksyn tyylikkäimmistä asuista on nilkkurit, minihame ja nuhruinen bändipaita.
Rakkaan paidan voi pukea jakun alle - erittäin pätevä palaveriasu! Sen kaveriksi voi kietaista myös pitkän kaulaliinan tai hapsuhuivin." lähde ja koko juttu
p.s. Hitsi, kun hapsuhuivi unohtui (eikä ole bändipaitaakaan päällä).
How low can you go?
Tänään näin omin silmin, kuinka seura tekee kaltaisekseen. Erityisesti spurguissa on sellainen ominaisuus. Hyi helvetti.
keskiviikkona, elokuuta 28, 2013
Musta Barbaari
Meitsi diggaa. Oikea itseriittoisen ironinen asenne ja mitä sitten, vaikka olisikin Ruudolfin ghostwraittaama ja Aksimin tuottama ja kertsaama. Ei tuloksii ilman duunii, ei hyötyy ilman kipuu.
tiistaina, elokuuta 27, 2013
Ricky Tick Big Band
Tästäkin räppifuusiosta mie tykkään. Ihan oikee bändi takana. Tää sama jamppa joka tos Dalindeossa toimii moottorina on kyl pikkasen nero kun tällästä pystyy hanskaamaan. Ois makeeta nähä livenä.
Sini Sabotage - Levikset repee ft. VilleGalle
Härmäläistä räpätystä, hyvä kertsi. Ja kavereita on video täynnä, fiittaaks ne vai muuten vaan tuutta. Mitäs sanoo meidän sivistystä vaaliva HipHopMikko tästä stygestä?
maanantaina, elokuuta 26, 2013
Cheek vastasi Arhikselle
Cheek vastasi Arhinmäelle uudella biisillään. En nyt sanoisi, että hirveetä sontaa, mutta puhukoon nyt se puolestaan, että en laita upotettua videota. Omalla vastuulla. Minä kun diggaan ja edustan sitä hiphopin genrehaaraa, joka kasvoi musiikillisesti erilleen tuosta Cheekin edustamasta haarasta jo 90-luvulla. On niillä eroa muuten. Esimerkiksi Mobb Deep on/oli aina uskottavampaa matskua, vaikka jäbät taidekoulussa tapasivatkin ja tuon ajan videoissa ne kultaketjut heiluvatkin. "Four mics on stage a motherfucking four pound"
Johnny, olehan kiltisti
Kaikkien rokki- ja räppikukkojen isoisä Chuck Berry on tulossa Ouluun keikalle. Poikakuoro harkinnee delegaation lähettämistä paikan päälle kunnioittamaan rokkivaarin esiintymistä.
tiistaina, elokuuta 20, 2013
lauantaina, elokuuta 17, 2013
perjantaina, elokuuta 16, 2013
Peli syvenee
Top-5
1.) Lähiomaisten vankkumaton tuki
2.) Herkulliset salaattilounaat loistoseurassa
3.) Syyskuun kalenterinäkymät
4.) Stephen Fryn Koppava kloppi
5.) Singapore
2.) Herkulliset salaattilounaat loistoseurassa
3.) Syyskuun kalenterinäkymät
4.) Stephen Fryn Koppava kloppi
5.) Singapore
torstaina, elokuuta 15, 2013
Kesän kolinat
1. D-A-D:n Tavastian keikka. Rehellistä rokkia suurella sydämellä.
2. Dalindeo, kaikki 3 lättyä jotka omistan
3. Radio Suomen Kissankehto ohjelma
4. Mökkimijöön linnuston tarkkailu
5. 10-20€ valkkarit
6. Oma balanssi.
7. Halloumi.
8. Folk/country buumin feidautuminen. Liikaa tekotaiteellista paskaa. Pikkupojat/-tytöt jollottelee puutaheinää vanhojen miesten/naisten sielulla.
9. Ravi's Sitar pedaali.
10. Pimenevät elokuun yöt.
keskiviikkona, elokuuta 14, 2013
Kovin juttu hiphopissa kymmeneen vuoteen!
Jopa Rumbakin on hereillä, vaikka ei kerrokaan, miksi se Kendrick kaivaa verta nenästään. Tällä studioräppäreiden aikakaudella, jolloin emceet eivät haasta toisiaan, vaan keskittyvät ns. getting paid, on tämä tilanne enemmän kuin tervetullut. Näin paljon sähköä ei ole ollut ilmassa kymmeneen vuoteen. Itse asiassa tämä on viihdyttävämpää, kuin se aiempi skaba NYCn kingiydestä, jota Nas ja Jay-Z vetivät levyillään turhan monta vuotta. Hiphop-ummikoille tilanteen syvällisempi ymmärtäminen saattaa vaatia hieman perehtymistä termiin nimeltä battle, jota en jaksa aukikirjoittaa, vaan wikipedian suppea oppimäärä saa riittää.
Kaikki kuitenkin toivon mukaan ovat kärryillä sen suhteen, että hipedihoppi-jutut saivat alkunsa pienessä New Yorkin kaupungissa, ookoo? Sen pitäisi kuulua ihan perusjantterinkin yleistietoon nykyaikana, kun niin moni muukin Los Angelesin ja New Yorkin kaduilta peräisin oleva ilmaus on pesiytynyt jokapäiväiseen yleiskieleen jopa täällä Lapissa.
Mutta. Se jutun ydin. You don't just claim the throne of New York City and expect to get away with it. Especially, if you from Compton. You better be ready to put up. Eli toisella kotimaisella: New Yorkin kruunua ei noin vain vaadita itselle, ei varsinkaan, jos on Comptonista. Parempi pistää kaikki peliin tai lähteä kotiin silloin. New Yorkin (metaforinen eli vertauskuvallinen, tosikoille, neliöille ja urpoille selvennykseksi - capisce?!) kuninkuus kun ei rapin omassa mielikuvitusmaailmassa tarkoita ainoastaan ko. kaupungin herruutta. Eikä itärannikon. Se on vähän niinkö koko maailman herruus, lapset ja noobit. Sitä se on. Kelatkaa nyt. Ja se miksi sitä ei yleensä haasteta muualta, kuin New Yorkin sisäpuolelta, on selitetty ja aukikirjoitettu mm. vuonna 1998 ilmestyneessä Gang Starrin New York Strait Talk -veisussa. Toki monessa muussakin kappaleessa, mutta tuossa se on niin selvästi, kuin voi olla.
"[...]True if you can make it here, you can make it anywhere
That means a lot of rappers, they should stay away from here
cause we still care, about the total artform
Niggaz could sell more records but they still can't flip a live forum[...]"
Valottiko vähän? Hiphoppologian tohtori lopettaa luentonsa tähän. Ja kuunnelkaa nyt sen Kendrick Lamarin pätkän lisäksi ainakin Joell Ortizin vastine, jumalauta! Ja ajatuksella. Ne sanat, ne sanat. Niitä satoja muitakin kynnelle yrittäviä voitte kuunnella, New York Citystä on kuulemma yhtäkkiä vaikea saada studioaikaa, sikäli, kuin se asiaan liittyy.
Kaikki kuitenkin toivon mukaan ovat kärryillä sen suhteen, että hipedihoppi-jutut saivat alkunsa pienessä New Yorkin kaupungissa, ookoo? Sen pitäisi kuulua ihan perusjantterinkin yleistietoon nykyaikana, kun niin moni muukin Los Angelesin ja New Yorkin kaduilta peräisin oleva ilmaus on pesiytynyt jokapäiväiseen yleiskieleen jopa täällä Lapissa.
Mutta. Se jutun ydin. You don't just claim the throne of New York City and expect to get away with it. Especially, if you from Compton. You better be ready to put up. Eli toisella kotimaisella: New Yorkin kruunua ei noin vain vaadita itselle, ei varsinkaan, jos on Comptonista. Parempi pistää kaikki peliin tai lähteä kotiin silloin. New Yorkin (metaforinen eli vertauskuvallinen, tosikoille, neliöille ja urpoille selvennykseksi - capisce?!) kuninkuus kun ei rapin omassa mielikuvitusmaailmassa tarkoita ainoastaan ko. kaupungin herruutta. Eikä itärannikon. Se on vähän niinkö koko maailman herruus, lapset ja noobit. Sitä se on. Kelatkaa nyt. Ja se miksi sitä ei yleensä haasteta muualta, kuin New Yorkin sisäpuolelta, on selitetty ja aukikirjoitettu mm. vuonna 1998 ilmestyneessä Gang Starrin New York Strait Talk -veisussa. Toki monessa muussakin kappaleessa, mutta tuossa se on niin selvästi, kuin voi olla.
"[...]True if you can make it here, you can make it anywhere
That means a lot of rappers, they should stay away from here
cause we still care, about the total artform
Niggaz could sell more records but they still can't flip a live forum[...]"
Valottiko vähän? Hiphoppologian tohtori lopettaa luentonsa tähän. Ja kuunnelkaa nyt sen Kendrick Lamarin pätkän lisäksi ainakin Joell Ortizin vastine, jumalauta! Ja ajatuksella. Ne sanat, ne sanat. Niitä satoja muitakin kynnelle yrittäviä voitte kuunnella, New York Citystä on kuulemma yhtäkkiä vaikea saada studioaikaa, sikäli, kuin se asiaan liittyy.
tiistaina, elokuuta 13, 2013
maanantaina, elokuuta 12, 2013
perjantaina, elokuuta 09, 2013
Enpä oikein tiedä
Pilvikartasto. En ole lukenut kirjaa, mutta elokuvan katsoin ja vieläpä vallan erinomaisessa seurassa. En oikein osaa analysoida, pidinkö näkemästäni vai en. Sen tiedän, että tuskin jaksan ainakaan muutamaan vuoteen katsoa tätä lähes kolmituntista sekamelskaa uudelleen. Tätä kirjoittaessa päälimmäiseksi tunteeksi nouseekin aavistus, että aikanaan raina näyttäytyy melkoisen falskina yrityksenä tehdä jotain suurta. Pilvilinna on tarkoitettu klassikoksi, mutta sitä statusta se ei tule koskaan saavuttamaan, ainakaan minulle.
Mutta annan vielä elokuvan vaikuttaa. Kirjoitan, jos muutan vielä mieltäni...
Mutta annan vielä elokuvan vaikuttaa. Kirjoitan, jos muutan vielä mieltäni...
torstaina, elokuuta 08, 2013
keskiviikkona, elokuuta 07, 2013
Tommy
Ehkä Tommy on kuitenkin vähän...ööö...kömpelö tai jotain. Tosin huippuhetkiäkin piisaa, kuten liki kymmenminuuttinen instrumentaali Underture.
tiistaina, elokuuta 06, 2013
Positiivinen yllätys
Hemmetti, eihän It's Hard (1982) ole mitenkään huono levy! Täysin syyttä olen sitä vältellyt. Townshendkin kehui sitä kirjassaan, eikä suotta. Tykkään jopa kannesta. Tyylikästä ajankuvaa.
maanantaina, elokuuta 05, 2013
The Who!
Mahtavaa kuunnella pitkästä aikaa The Whota! Quadrophenia on minulle edelleen ykkönen, kakkosena tulee Who's Next ja pronssia nappaa Live At Leeds. Tuorein kolahdus on Sister Disco, ja nimenomaan treeniversio. Ei haittaa, vaikka rummuissa ei olekaan Mooney.
sunnuntaina, elokuuta 04, 2013
Road Trip Top-5
1.) 71° 10° 21°N
2.) Jäämeren tuoksu
3.) Vuonojen rannat ja meren värisävyt
4.) Pykeijan rannalla nautittu erikoinen lounas
5.) Laksefjordenin ja Porsangnerfjordenin välinen tieosuus
2.) Jäämeren tuoksu
3.) Vuonojen rannat ja meren värisävyt
4.) Pykeijan rannalla nautittu erikoinen lounas
5.) Laksefjordenin ja Porsangnerfjordenin välinen tieosuus
lauantaina, elokuuta 03, 2013
keskiviikkona, heinäkuuta 31, 2013
Saksalaista kasaripoppia nyt seinälle!
Eisss...totta se kuitenkin on. Modern Talking-yhtyeestä tuttu (? - muistaako joku niiden nimetkin?) Dieter Bohlen on julkistanut oman tapettimallinsa. Eisss...
tiistaina, heinäkuuta 30, 2013
sunnuntaina, heinäkuuta 28, 2013
Top-5
1.) Cherry Hintonin katukeittiöt
2.) Englantilaiset pintahiivaoluet
3.) Cambridgen arkkitehtuuri
4.) Rento ja levännyt olo
5.) Kotiinpaluu
2.) Englantilaiset pintahiivaoluet
3.) Cambridgen arkkitehtuuri
4.) Rento ja levännyt olo
5.) Kotiinpaluu
lauantaina, heinäkuuta 27, 2013
perjantaina, heinäkuuta 26, 2013
Jagger 70
Kappas, vanha kumihuuli täyttää tänään pyöreitä. Kovakuntoinen rokkari jumalauta.
God gave me everything on hyvää rokkia. Biisissä on sopivasti Goats head soupin tunnelmaa. On muuten kuuma misu videolla. Shannyn Sossamon? Oho, ja vuodelta 2001, jolloin Sir Mick oli vasta keski-ikäinen.
God gave me everything on hyvää rokkia. Biisissä on sopivasti Goats head soupin tunnelmaa. On muuten kuuma misu videolla. Shannyn Sossamon? Oho, ja vuodelta 2001, jolloin Sir Mick oli vasta keski-ikäinen.
The Fitzwilliam Museum
Vaihtonäyttely oli aiheeltaan tylsä, mutta peruskokoelma vaikuttava. En muista aiemmin nähneeni mm.William Blaken töitä. Museokauppa on aina museosta riippumatta kaikkein suosituin osasto, niin nytkin. Itsekin ostin kirjan muistoksi - ja pari muuta divareista ja yhden katukauppiaalta.
torstaina, heinäkuuta 25, 2013
Kun räppi oli aitoa ja viatonta.
Viatonta räppi tavallaan oli vielä vuonna 1995 NWAsta ja Ice-T:stä huolimattakin, vaikka ei se enää mikään kapalolapsi ollutkaan, vaan vittumainen teini-ikäinen. Ja kun sämpläys oli vielä vapaampaa, niin oli se meininki jotenkin aidompaa, kun ei niitä tarvinnut clearata, eli kysellä lupia - suomeksi sanottuna siis, kysellä, jos sämplätty artisti diggaa räpistä, nimittäin jos ei digannut, nyt ei sitä lupaakaan yleensä herunut. Moukilta.
Ja räppivideoiden estetiikka vuonna 1995. Munk wit Da Funkilla ei ollut mitään Hype Williamsin sporttaamia laajakulmia ja muita kliseitä, jotka The Roots jo parodioi videossaan vuonna 1996, siis ihan kaikki kliseet. Ja niitä sitten kuitenkin käytettiin vielä seuraavat kymm...öhhh...kai ne on vieläkin käytössä? ...ttu. Mutta siis, niin tämän videon estetiikka on jotain ihan muuta, GangStarrin klassikon linjoilla mennään vielä, kuten kaikki hyvät räppivideot ainakin. Heiluva booty tosin puuttuu.
keskiviikkona, heinäkuuta 24, 2013
Soundtrack
Ajatella, että vielä jossain voi vielä piipahtaa klassiseen ja jazziin erikoistuneessa levykaupassa. Mukaan tarttui Greenwoodin The Master. Itse elokuvasta kirjoitin jo aiemmin.
Kaiken lisäksi kaupassa oli myytävänä myös vinyylipainos, mutta reppuni on jo nyt liiankin pinkeä. Ruumaan ei mene koskaan mitään.
Kaiken lisäksi kaupassa oli myytävänä myös vinyylipainos, mutta reppuni on jo nyt liiankin pinkeä. Ruumaan ei mene koskaan mitään.
Iltakävelyllä
Cherry Hinton kierretty. Kävin E:n kanssa yhden syvällisimmistä ja luultavasti tärkeimmistä keskusteluista kenties koskaan.
Reservoir Dogs oli vanhentunut, mutta charmantisti. Keitel, Buscemi, Madsen ja kumppanit näyttivät nuorilta ja jänteviltä. Mr Orangen peitetarina-kohtaus oli edelleen täyttä tavaraa. Parempi kuin Django, joka oli pienoinen pettymys. Tosin näin sen helmikuussa Södermalmilla ruotsalaisella tekstityksellä, joten jotain saattoi hyvinkin livahtaa ohi hilseen.
Merkillistä, mutta silloinkin kävin pitkän ja tärkeän keskustelun E:n kanssa.
Reservoir Dogs oli vanhentunut, mutta charmantisti. Keitel, Buscemi, Madsen ja kumppanit näyttivät nuorilta ja jänteviltä. Mr Orangen peitetarina-kohtaus oli edelleen täyttä tavaraa. Parempi kuin Django, joka oli pienoinen pettymys. Tosin näin sen helmikuussa Södermalmilla ruotsalaisella tekstityksellä, joten jotain saattoi hyvinkin livahtaa ohi hilseen.
Merkillistä, mutta silloinkin kävin pitkän ja tärkeän keskustelun E:n kanssa.
tiistaina, heinäkuuta 23, 2013
V&A David Bowie is
Takaisin C:ssa. Tällä kertaa Lontoossa kolahti Victoria and Albert Museumin vaikuttava Bowie-näyttely.
Ei muuten ollut ihan kevyt rasti. Lauantaina ja sunnuntaina sold out. Maanantaina kymmenneksi, tunnin jonotus ja liput kahdeksi. Puoli kahdelta lippujen kanssa jonottamaan itse näyttelyyn. Museovirkailija jutusteli, että David Bowie is on ylittänyt kevyesti kaikki aiemmat ennätykset. Paras pop-näyttely ikinä!
David Bowie is Top-5
1.) Esillepano ja rytmitys
2.) Hienosti toimiva kohdentava audio-opastus
3.) Scary Monstersin kansikuvan valtava luonnos
4.) Heroes-albumilla käytetyt soittimet, erityisesti pikkuruinen koto
5.) David Bowien läsnäolo, hetken aikaa tuntui kuin Bowie olisi oikeasti Jumala
Spottasin myös Heddon Streetin. Ziggy-kansikuvan hämyisää iltatunnelmaa en onnistunut tavoittamaan paahtavassa helteessä, kirkkaassa auringopaisteessa ja terassien melskeessä. Silti, olihan se aika herkkä hetki!
Ei muuten ollut ihan kevyt rasti. Lauantaina ja sunnuntaina sold out. Maanantaina kymmenneksi, tunnin jonotus ja liput kahdeksi. Puoli kahdelta lippujen kanssa jonottamaan itse näyttelyyn. Museovirkailija jutusteli, että David Bowie is on ylittänyt kevyesti kaikki aiemmat ennätykset. Paras pop-näyttely ikinä!
David Bowie is Top-5
1.) Esillepano ja rytmitys
2.) Hienosti toimiva kohdentava audio-opastus
3.) Scary Monstersin kansikuvan valtava luonnos
4.) Heroes-albumilla käytetyt soittimet, erityisesti pikkuruinen koto
5.) David Bowien läsnäolo, hetken aikaa tuntui kuin Bowie olisi oikeasti Jumala
Spottasin myös Heddon Streetin. Ziggy-kansikuvan hämyisää iltatunnelmaa en onnistunut tavoittamaan paahtavassa helteessä, kirkkaassa auringopaisteessa ja terassien melskeessä. Silti, olihan se aika herkkä hetki!
lauantaina, heinäkuuta 20, 2013
perjantaina, heinäkuuta 19, 2013
London's Burning
Lontoo ja jumalaton helle. Hotellihoodit aika värikkäät ja kirjavat. Nyt tuubilla Camdeniin.
torstaina, heinäkuuta 18, 2013
keskiviikkona, heinäkuuta 17, 2013
Divarit
Tsiisus millaisia kirjadivareita täällä C:ssa on! Matkakumppanin kanssa juututettiin erästä kauppiasta ja pommitettiin kysymyksillä ensipainoksista. Ukko vaan kaiveli niitä hyllystä.
tiistaina, heinäkuuta 16, 2013
Tyypillinen brittisää
Terveisiä kuumasta Cambridgesta. Mikähän siinä on, että täällä Englannissa on aina hellettä ja aurinkoa...
maanantaina, heinäkuuta 15, 2013
Top Femmaa.
1. Queens Of The Stone Age; Like Clockwork
2. Esa Pulliainen C-Combo.
3. Gary Clark JR; Black and Blue
4. Alkava loma ja siihen liittyvät plänit.
5. Radio Suomen Kissankehto ohjelma.
sunnuntaina, heinäkuuta 14, 2013
Inferno
Yhdeksäs piiri: petturit. Kainassa lähimpänsä pettäneet, haudattu ikijäähän. Päät näkyvissä.
perjantaina, heinäkuuta 12, 2013
torstaina, heinäkuuta 11, 2013
Tervetuloa takaisin kotiin!
On muuten aika maagista soittaa omalla Yamaha SG300:lla kahdenkymmenenviiden vuoden jälkeen. Hyvin toimii, mutta vaatii kuitenkin huollon. Ehkäpä nappaan sen mukaan jollekin keikalle!
Kiitos A & T!
keskiviikkona, heinäkuuta 10, 2013
Joulu tulla jollottaa
Kolme työpäivää ja sitten kesäloma!
Tosin sain jo tänään ensimmäisen joulua koskevan ehdotuksen. Iltapäiväkahvilla A väitti öiden alkaneen jo hämärtyä. Enpä tiedä, mutta ainakin minulle huomautus laukaisi mieleen Maaritin "illat pimenee jou-luuuun..."
Alkuillasta siivoan ja käväisen K:lla kahvilla. Illalla katson jälleen elokuvan. Kirja, johon elokuva perustuu oli aikanaan minulle melkoinen pettymys, joten en odota rainaltakaan paljoa. Taisipa olla peräti niin, että juuri tämä kirja lopetti (liian) pitkään jatkuneen amerikkalaiskirjailijoiden teosten lukemisen.
Tai...todennäköisesti muistan väärin ja jatkoin niiden lukemista pettymyksestä huolimatta. Ihmisen muisti on niin vääristelevä, että saatoin jopa pitää kirjasta, ja kaikki sen jälkeen elämässä tapahtuneet asiat ovat tulehduttaneet muiston. Damn, yhtäkkiä elokuva vaikuttaakin kiinnostavalta!
Tosin sain jo tänään ensimmäisen joulua koskevan ehdotuksen. Iltapäiväkahvilla A väitti öiden alkaneen jo hämärtyä. Enpä tiedä, mutta ainakin minulle huomautus laukaisi mieleen Maaritin "illat pimenee jou-luuuun..."
Alkuillasta siivoan ja käväisen K:lla kahvilla. Illalla katson jälleen elokuvan. Kirja, johon elokuva perustuu oli aikanaan minulle melkoinen pettymys, joten en odota rainaltakaan paljoa. Taisipa olla peräti niin, että juuri tämä kirja lopetti (liian) pitkään jatkuneen amerikkalaiskirjailijoiden teosten lukemisen.
Tai...todennäköisesti muistan väärin ja jatkoin niiden lukemista pettymyksestä huolimatta. Ihmisen muisti on niin vääristelevä, että saatoin jopa pitää kirjasta, ja kaikki sen jälkeen elämässä tapahtuneet asiat ovat tulehduttaneet muiston. Damn, yhtäkkiä elokuva vaikuttaakin kiinnostavalta!
tiistaina, heinäkuuta 09, 2013
Top-5
1.) Pohjoiskalotin kartta
2.) Periodisoittimet
3.) Uusi ruokarytmi
4.) Prisma tänään
5.) (eräs idea)
The Silver Linings Playbook - eli vähän tökerösti Unelmien pelikirja - ylitti kaikki odotukset. Bradley Cooperin hengästyttävän svengaava suoritus oli napakymppi. Pysti meni kuitenkin niin ikään mahtavasti esiintyneelle superkuumalle Jennifer Lawrencelle. Ohjaaja David O. Russellin edellinenkin elokuva, The Fighter, oli täyttä timanttia alusta loppuun, pääosissa my brother in 1974 Christian Bale ja Mark Wahlberg
On paskapuhetta, että nykyään ei tehtäisi muka hyviä leffoja, ja että kaikki amerikkalaiset ("jenkkileffat") elokuvat olisivat skeidaa. USA!
2.) Periodisoittimet
3.) Uusi ruokarytmi
4.) Prisma tänään
5.) (eräs idea)
The Silver Linings Playbook - eli vähän tökerösti Unelmien pelikirja - ylitti kaikki odotukset. Bradley Cooperin hengästyttävän svengaava suoritus oli napakymppi. Pysti meni kuitenkin niin ikään mahtavasti esiintyneelle superkuumalle Jennifer Lawrencelle. Ohjaaja David O. Russellin edellinenkin elokuva, The Fighter, oli täyttä timanttia alusta loppuun, pääosissa my brother in 1974 Christian Bale ja Mark Wahlberg
On paskapuhetta, että nykyään ei tehtäisi muka hyviä leffoja, ja että kaikki amerikkalaiset ("jenkkileffat") elokuvat olisivat skeidaa. USA!
maanantaina, heinäkuuta 08, 2013
sunnuntaina, heinäkuuta 07, 2013
Gimme Your Luvin'
Onneksi pelastin tämän diskosinkun omasta poistokasastani. Soitin kyseistä levyä muutaman kerran yo-talon funk-illoissa, joten ehkäpä sillä sittenkin on vähintään tunnearvoa. Korouomassa oli korkeuseroja, hulppeita maisemia, paljon hyttysiä ja erinomaista seuraa, se mainittakoon myös täällä blogspotin puolella.
Kling, kling, kling-...
Toisinajattelijia Matti Klingeä on kaiketi helppoa parjata, mutta lukevatko panettelijat koskaan hänen kirjoituksiaan? Ainakin päiväkirjat ovat riemuisaa luettavaa, suorastaan loistavaa esseistiikkaa.
Olen tavallisesti lukijana toivottoman hidas, mutta Klingeä ahmin turhankin kiivaassa tahdissa. Herkuttelu on nimittäin taitolaji, lämpimänä kesäpäivänä kookkaankin tuutin nuolaisee parissa minuutissa.
Jäätelöt Top-5
1.) Aino: Tyrniluodon aarre
2.) Cherry Garcia -kirsikkajäätelö
3.) Vaniljapehmis vaihtelevalla strösselillä
4.) Puffet: kaikki maut paitsi minttu, joka on muutenkin inhokkini
5.) Mansikka-Eskimo Patttijoen T-kaupan pihalla, kesälomalla vuonna 1980
Yeah, tänään retkelle.
lauantaina, heinäkuuta 06, 2013
Paha rasti
Pitäisi lyhentää ja silittää verhot. Kädentaidot, ne kädentaidot! Sitä ennen suihku, tarvikkeiden hankinta, lounas. Illalla sitten rock and rollia, huomenna takaisin luontoon. Toivottavasti God Of Thunder on suosiollinen.
perjantaina, heinäkuuta 05, 2013
Inspiraatio
Ei yhtään hassumpi paikka tuo Kuninkaanlaavu. En muista, soiko siellä edes mikään laulu mielessä. Luonnossa katoaa kellonajan merkitys, eikä musiikillakaan ole yhtään mitään virkaa. Inspiroituminen on homman nimi. Minä innostuin maalaamaan seinän punaiseksi, taustamusiikkina Johann Christian Bachin sonaatteja.
torstaina, heinäkuuta 04, 2013
Joskus sitä on vähään tyytyväinen.
iTunes heitti shufflella soimaan Taj Mahalia soittamassa bluesia. Seuraavaksi pitikin käydä kaatamassa lasiin hieman mallasviskiä ja ottaa shuffle pois. Hyvää.
keskiviikkona, heinäkuuta 03, 2013
Uskomatonta mutta totta
Mahtavaa kamaa: Between Two Ferns. Zach Galifianakis on kyllä taitava.
Oma, henkilökohtainen kotikirjastohankkeeni etenee. Tänään kusti polkaisi 516 kertomusta, jotka ovat eriskummallisia, harvinaisia, hämmästyttäviä, outoja, uskomattomia, mutta tosia.
Työpaikalla K totesi kuivasti, ettei koskaan kannata lukea lapsuuden kirjoja uudelleen. Olen tietenkin samaa mieltä, mutta pakkohan minun oli vilkaista kuvatekstit mm. ihmissusista, mandanheimon o-keepasta, Padre Pion stigmoista jne.
Oma, henkilökohtainen kotikirjastohankkeeni etenee. Tänään kusti polkaisi 516 kertomusta, jotka ovat eriskummallisia, harvinaisia, hämmästyttäviä, outoja, uskomattomia, mutta tosia.
Työpaikalla K totesi kuivasti, ettei koskaan kannata lukea lapsuuden kirjoja uudelleen. Olen tietenkin samaa mieltä, mutta pakkohan minun oli vilkaista kuvatekstit mm. ihmissusista, mandanheimon o-keepasta, Padre Pion stigmoista jne.
tiistaina, heinäkuuta 02, 2013
Paul Thomas Andersonin mestariteos
The Master Top-5
1.) Joaquin Phoenixin roolisuoritus
2.) Jonny Greenwoodin taitava score
3.) Kuvaus, lavastus, puvustus ja koko epookki
4.) Kokonaisvaltainen what in the name of the fuck -tunnelma
5.) Onnistunut henkilöohjaus: näyttelijöiden väliset jännitteet ja nonverbaliikka
1.) Joaquin Phoenixin roolisuoritus
2.) Jonny Greenwoodin taitava score
3.) Kuvaus, lavastus, puvustus ja koko epookki
4.) Kokonaisvaltainen what in the name of the fuck -tunnelma
5.) Onnistunut henkilöohjaus: näyttelijöiden väliset jännitteet ja nonverbaliikka
maanantaina, heinäkuuta 01, 2013
Sunnuntaikahville?
Hoksasin eilen erinomaisen paikan yksityiselle sunnuntaikahvittelulle. En tässä kerro mitä löysin, sillä jokaisen meistä on etsittävä oma sunnuntaikahvittelupaikka. Näin kertoi minulle Shoz Dijiji eli Musta Karhu, apassien maineikas karhunkaataja.
sunnuntaina, kesäkuuta 30, 2013
Jennifer Nettles on mahtava crossover-laulaja. Erityisesti hänen monet duettonsa ovat hienoa kuultavaa. Bruce Springsteenin I'm on Fire yhdessä Ben Harperin kanssa on tästä hyvä esimerkki. Harmi vaan, että kappale on alunperinkin sovitettu aivan liian lyhyeksi.
lauantaina, kesäkuuta 29, 2013
Rovaniemen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla esiintyy tänään klo 14:00 Vindi Karlos. Yhtye on Riukupastori! -legendojen Jukka Hervan ja Ville A.E.Suopajärven muodostama duo. Linkkinä maistiainen muutaman vuoden takaa: Te tanssitte tanssinne.
perjantaina, kesäkuuta 28, 2013
keskiviikkona, kesäkuuta 26, 2013
Löysin Suomalaisesta kirjakaupasta eurolla Soldier Of Loven. Hyvä levy, paitsi kamala Babyfather. Nimibiisi puolestaan on sovittamisen mestarinäyte.
Cityn kirja ei kaatunutkaan, vaan divarissa vaihtui omistaja. Onnea ja menestystä hänelle! Ostin viehkeältä kauppiaalta Denis Matthewsin Beethoven-elämäkerran. Oikeastaan kirja on enemmänkin teosryhmiin jaettujen sävellysten musiikkianalyysia, mutta mikäs sen kiinnostavampaa. Pianistisäveltäjä Matthews lienee kuitenkin asiantuntija.
Cityn kirja ei kaatunutkaan, vaan divarissa vaihtui omistaja. Onnea ja menestystä hänelle! Ostin viehkeältä kauppiaalta Denis Matthewsin Beethoven-elämäkerran. Oikeastaan kirja on enemmänkin teosryhmiin jaettujen sävellysten musiikkianalyysia, mutta mikäs sen kiinnostavampaa. Pianistisäveltäjä Matthews lienee kuitenkin asiantuntija.
tiistaina, kesäkuuta 25, 2013
Toisinaan se myrskyn kestää voi
Kannatti siivota kaappeja. Vanhan joulukortin välistä löytyi nimittäin sileä viidenkymmenen jörön seteli. Ajattelin sijoittaa osakkeisiin, ehkäpä cd-bisnekseen, sehän on ilmiselvästi tulevaisuuden ala.
Top-5
1.) Tulevan kesäloman matkaseura(t)
2.) Mustavalkoiset miekkailuvalokuvat
3.) Useat vuonna 1984 ilmestyneet levyt
4.) Rutger Gunnarssonin uskomattomat Abba-bassot
5.) Black Crowes: Been A Long Time (Waiting On Love)
Bassonsoitto on kyllä hieno asia! Yksi kaikkien aikojen hienoimmista bassolinjoista löytyy Jamppa Tuomisen Aamu toi, ilta vei -mestariteoksesta. Olisi pitänyt raapaista se listan ykköseksi.
Top-5
1.) Tulevan kesäloman matkaseura(t)
2.) Mustavalkoiset miekkailuvalokuvat
3.) Useat vuonna 1984 ilmestyneet levyt
4.) Rutger Gunnarssonin uskomattomat Abba-bassot
5.) Black Crowes: Been A Long Time (Waiting On Love)
Bassonsoitto on kyllä hieno asia! Yksi kaikkien aikojen hienoimmista bassolinjoista löytyy Jamppa Tuomisen Aamu toi, ilta vei -mestariteoksesta. Olisi pitänyt raapaista se listan ykköseksi.
sunnuntaina, kesäkuuta 23, 2013
On muuten aika pitkiä ralleja Sabbathin uutukaisella. Ihan kelpo levy, mutta tuskin tulen sitä koskaan kokoelmiini hankkimaan. Tai mistä minä tiedän, ehkäpä jostain nettien alennuslaareista löytyykin vastustamattomasti pakattu, edullinen tuplavinyylipainos gatefold-kansilla. Vaikuttavat kuoret eivät kuitenkaan auta, jos musiikki ei puhuttele. Sabbathin juttuhan on pimeä, "satanistinen" kokonaissoundi.
Toisin oli ennen (mackan-wanhuksen mielipide). Sabbath Bloody Sabbathin sisäkannen valokuvaa ei muuten mikään kukaan koskaan ikuna tule pelottavuudessaan päihittämään, ja koko kansitaide on sievässä tasapainossa itse sisällön kanssa. Esikoisen nainen puutarhassa toi puolestaan aikanaan mieleen raahelaisen kummitustarinan Gunilla-neidosta. Ja se Vertigon hypnoottisesti pyörivä etiketti!
Toisin oli ennen (mackan-wanhuksen mielipide). Sabbath Bloody Sabbathin sisäkannen valokuvaa ei muuten mikään kukaan koskaan ikuna tule pelottavuudessaan päihittämään, ja koko kansitaide on sievässä tasapainossa itse sisällön kanssa. Esikoisen nainen puutarhassa toi puolestaan aikanaan mieleen raahelaisen kummitustarinan Gunilla-neidosta. Ja se Vertigon hypnoottisesti pyörivä etiketti!
lauantaina, kesäkuuta 22, 2013
torstaina, kesäkuuta 20, 2013
Thru and Thru
Enpä muista seuranneeni mitään tv-sarjaa Sopranosin jälkeen. Nyt kun tarkemmin mietin, senkin taisin katsoa dvd-boksilta... R.I.P. James Gandolfini.
keskiviikkona, kesäkuuta 19, 2013
Top-5
1.) Kansankadun That Metal Show -illat
2.) Vieraat tulee ja vieraat lähtee -kuvio
3.) Lauantain humppakeikka
4.) Levy- ja kirjadiilailut
5.) The Lonely Island
tiistaina, kesäkuuta 18, 2013
Eine kleine Nachtmusik
Tuntuisi jo oudolta mennä nukkumaan ilman yölevyä. Ei siis Yö-yhtyeen levyä, vaan jotain, mikä sisältää nukahtamista vauhdittavaa ja värikkäisiin uniin johdattelevaa musiikkia. Klassinen toimii tässä tosi hyvin, mutta ei tietenkään mikä tahansa. Viulu pitää hereillä, mutta esimerkiksi impressionistien alttoviulu nukuttaa kivasti. Popin puolella toimii vaikkapa 1980-luvun taitteen Genesis, jazzissa puolestaan Bill Evansin myöhäistuotanto.
Mutta varsinainen kunkku on Clannad. Ehkä ei niinkään kesällä, mutta heti tummien syysiltojen koitettua, ja läpi pimeimmän talven. Näin keskikesällä suosittelen mainitsemaani impressionismia, joka on parhaimmillaan kuin humalluttavaa, hennon yrttistä ja kevyttä valkoviiniä.
Mutta varsinainen kunkku on Clannad. Ehkä ei niinkään kesällä, mutta heti tummien syysiltojen koitettua, ja läpi pimeimmän talven. Näin keskikesällä suosittelen mainitsemaani impressionismia, joka on parhaimmillaan kuin humalluttavaa, hennon yrttistä ja kevyttä valkoviiniä.
maanantaina, kesäkuuta 17, 2013
sunnuntaina, kesäkuuta 16, 2013
humppakeikkaa pukkaa
Jompe ja minä saamme mahdollisuuden päästä juhannuksena itse ytimeen. Tiedossa on nimittäin aitolappilainen humppakeikka. Saa nähdä, miten ukkojen käy, biisejä biisaa soitettavaksi taas muutamaksi tunniksi. Huhuh...!
lauantaina, kesäkuuta 15, 2013
+12
Eräs entinen poikakuorolainen kertoi kerran majoittuneensa virtuaaliseen autiotaloon. Kun kirjauduin Jonzen avustuksella tänne takaisin, ymmärsin kuvauksen. Tehoa lisää vielä Beethovenin viidennen pianokonserton kakkososa, Adagio un poco mosso. Sopii myös vallitsevaan säätilaan: kaksitoista astetta ja sateista.
perjantaina, kesäkuuta 14, 2013
Top-5
1.) Rockabilly-kitarointi
2.) Beethovenin pianosonaatit
3.) Lounastelut hyvässä seurassa
4.) Musavisan kausifinaalin voitto hyvässä seurassa
5.) Stephen King: 22.11.1963 (typerä, mutta hauska)
2.) Beethovenin pianosonaatit
3.) Lounastelut hyvässä seurassa
4.) Musavisan kausifinaalin voitto hyvässä seurassa
5.) Stephen King: 22.11.1963 (typerä, mutta hauska)
maanantaina, huhtikuuta 01, 2013
sunnuntaina, maaliskuuta 31, 2013
lauantaina, maaliskuuta 30, 2013
Bachia pääsiäisenä III
Pianokonsertto nro. 7 g-molli BWV 1058: Andante.
Glenn Gould, piano. The Toronto Symphony Orchestra, joht. Vladimir Golschman.
Glenn Gould, piano. The Toronto Symphony Orchestra, joht. Vladimir Golschman.
perjantaina, maaliskuuta 29, 2013
Bachia pääsiäisenä II
Johannes-passio BWV 245: Ruht wohl ihr heiligen Gebeine .
The Monteverdi Choir, The English Baroque Soloists, John Eliot Gardiner.
The Monteverdi Choir, The English Baroque Soloists, John Eliot Gardiner.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)