Sound City 120 PA Mark 4 Custom Built set, very rare.

Vahvistin.
Sound City 120 pa mark 4 custom built.
Pilarikaapit.
4+12" Eminence "67 code". Type 8 ohms. Model Pa 110E.

Setti on valmistettu vuonna 1973 ja alkuperäisessä kunnossa lukuunottamatta vahvistimien putkia ja pilarikaappien johdoitusta. 120 wattia puhdasta vintagea vuodelta -73 lähtee myyntiin tarjouksien perusteella.
Jos tämän blogin lukijoissa tai ystäväpiirissänne on oikeita vintage harrastajia tai pehmeän soundin etsijöitä ( ei siis wanna be osastoa) niin ohjatkaapa Jahin luo.
Sopii skeban, basson, kiipparin tai vaikkapa laulunjollotuksien vahvitamiseen.

Lähtee Hendrixit, Whot, Bolanit ja hyvässä lykyssä bändikavereilta kuulo.

Hinta tulee olemaan neuvoteltavissa oleva ja kohtuullinen.
Levittäkää sanaa veljet ja siskot.


- MYYTY -

Towers of London Fights

Ai että tulee ihan vanhat ajat mieleen. Hyvä bändi musiikillisten avujenkin johdosta.

Olkaamme tänään pyörä

Tälle herralle on Jerry Lee Lewis velkaa kaiken. Seuratkaamme herran esimerkkiä tänään visaillessamme.

Musavisa 24.2.11

Raportoidaas sitten viime viikon musavisasta. Suomi sai tänään kultaa, mutta Poikakuoro ei viime torstaina. Jamon tuomaroidessa taiten laadittua visaansa punnersi Poikakuoro hikistä taivaltaan läpi illan.

Kierros numero 1 liittyi teemaltaan hiirulaisiin. Emme tunteneet Modest Mouse-orkesteria, mutta joitakin arvauspisteitä kysymys kuitenkin tuotti. Ritarikuntakin jäi arvoitukseksi, mutta kautta rantain kolmosen Grinderman toi pisteitä, kuten myös neloskohdan Risto. Päätimme ykköskierroksen neljännellä sijalla.

Toisen kierroksen teema oli sitten katuraivo eli road rage. Offspring sekä seuraavaksi soinut Matti Pellonpää tunnettiin joten kuten. Pahennusta herättävässä GTA-pelissä soi sen sijaan Juliette Lewis eikä se Garbage, joka luki paperissamme. Soiton lisäksi Juliette ääninäyttelee pelissä DJ:n osaa. Jamo oli vaativa tuomari ja edellytti täsmällisiä tietoja, joten detaljien vaillinaisuus rokotti meiltä puolikkaita. Viimeisen kysymyksen Death Proof-ralli jäi meiltä nollille, joten yhteenlasketut pisteemme jättivät meidän juuri iltafinaalirajan alle. Mainittakoon kuitenkin vielä hauska puuhis anagrammeineen, joka meni kumminkin nappiin. Siitä huolimatta varjoon mentiin.

Finaalissa soi metsäläismetalli, idolit ja vanha blues. Korpiklaanin renkutus sentään arvattiin, mutta jo seuraava metallikysäri meni sitten jo, öh, metsään.
Anna Puun tiesimme nimeltä, mutta emme seuraavaksi tullutta Son Housea. Varjoilumme ei siis mennyt häävisti tuoden ainoastaan neljä pistettä. Kausitilanne jatkuu kuitenkin tiukkana, joten uutterasti lähdemme seuraavaan visaan.
Siihen saakka tack, adjö och god natt!

Ei ole myöhäistä aloittaa kitaransoittoa.

Edellisen postauksen vastaus Wayne Kramer.

Kymysys.

Kenen skeba?

Unelmointia. (alternative skebakorneri)

Yövuorossa on aikaa unelmoida, eksyä ja harhailla. Maniskalla trippailija U. Srinivas on tänä yönä kuljettanut meikämandoliinon aika mielenkiintoisiin maisemiin. Ainut harmi on se että matsku on ollut ns. pakattua, eli maisemien pikku detaljit ovat vielä kätköissä. Kun tämä duunari pääsee kotiin avaa hän välittömästi sylimikron ja tilaa pari compactdiskiä tältä artistilta.
Mandollinia siis voi soittaa muutenkin kuin hevonp*skacountrya rynkyttäen.

Wauuu, life is good.

Top something.

1. David Bowien 70-luvun biisit.
2. Night Shift.
3. Älppäreiden myynti.
4. Serpien Kylässä. Spotifyssa Peteliuksen&Hietasen yömyöhä kuunnelmat.

Ensivaikutelma

Kaikessa muussa pystyy feikkaamaan mut kengissä ei.

Vinyl Sucks

Hitto et tuli hyvä mieli kun sai myytyä muutaman älppärin HYVÄÄN KOTIIN. Siis meni lätyt ihan oikeille musadiggareille. Joimme tuhtia tsufeeta ja leppoisasti jutustellen keskustelimme bändeistä, levyistä ja eri musaformaateista noin yleensä.
Taidanpa pitää samanlaisen session uudestaan. Tosin näin vaalien alla ehkä täytyy ovella kysellä poliittinen tausta.

Visapäivä

Tänään on torstai ja kaljah...eiku musa-aivolohkoa kolottaa jo sopivasti. Pakkastakaan ei ole luvassa, kuin -18°C eli ei palijon mittään. Eihän siellä ole edes kylymä, joten ei kelpaa tekosyyksi skipata. Pankaa nössöt vaatetta ja purkaa hammasta. Äitillekään ei auta valittaa, sillä mutsis tuskin välittää. Paitsi jos se piffaa fyrkat uuteen talavirotsiin, niin sillon ehkä.

The Soundtrack of Our Lives - Second Life Replay

Kyssänderi.

Minkä bändin paita?

The Bellrays - Black Lightining

Skebanurkkaus.

The Pedaali joka erottaa pojasta miehen tai jotain muuta yhtä typerää mut sellasta et se ois kuitenkin niinku tosi hyväjuttu. Vähän niinku et Strato on parempi ku Les Paul tai et vaikka Mäkki on parempi ku puucee tai et....
Enivei. Jokaisen kitaristin yleissivistykseen pitäisi kuulua vähintään 40 tuntia soitantaa Fuzz Facen läpi hanikat kaakossa (Vola+Fuzz) ja vasta sen jälkeen siirrytään sitten niihin Big Muffeihin ja Tyyp Skriimereihin, Tsäk Vyldeihin ja Steve Vai mikä sen nimi nyt oli. Ja jos ei tuota FF osiota suorita niin armoton siirtyminen basistiksi tai rumpaliksi tapahtuisi ikäänkuin luonnonvalintana ilman senkummempia kommervenkkejä.
Vähäkö ois uittu koleeta kun olis basisteja ja runppaleita kaupungis enempi ku nyt. Mut hei, Jou Mään, toi fuzzi saa sun skeban laulamaan niinku valkoset Hevijätkät Brooklynissa.

Omat eivät purreet

Poikakuoro oli taas yhtä vajaa, kun ulkolaisakateemisvahvistuksemme oli kirjaimellisesti toisella puolen maapalloa, mutta tällä kertaa ei ollut sentään poikakuorolainen oikeutta jakamassa.

Läpsy meni jonnekkin, mutta ei ainakaan mulle, joten ei siitä sen kummempia. Itse ensimmäinen kierros alkoi niin, että otin kynän käteen, kun biisi alkoi soimaan ja kirjoitin vastauksia automaattikirjoituksella, paitsi se reality. Snooppi on kyllä vieraillut aikanaan myös Jackassissa, mut luetaanko se realityksi? Hä? Minun mielestä gyl, mutten siitä protestoinut. Sitten emme tienneet jotain kantria, emmekä oikein tunnistaneet suomihooceetämitäliekään, mutta se Saarelan poika nakutteli Distillers-kyssän kotiin. Kierroksen päättänyttä mitäänsanomatonta taidekoulupoppia arvasimme mitäänsanomattomaksi taidekoulupoppraiksi Travikseksi, kun emme siitä mitään saaneet irti. Snadisti meni penkin alle, mutta silti kakkosina. Kream Teamilla oli epäreilusti Jiippari ja Piirainen peesissä, joten siitä ne kai ne kaksi pistettä meitä enemmän sai. Niin ja kävinhän mä tarkistuttamassa meidän pisteitä puolikkaan verran jopa alaspäin. Know ya numbers like old hustler does, or lose ya game like an ex-hustler

Kakkoskierroksenkin läpsy meni taas jonnekkin muualle, kuin mulle, eli ihan sama. If I never got it, it ain't neva happen cuz Puuhiskin oltiin saatu ekalla kierroksella, ja sitäkin tehtiin väliaika. Ja kiva puuhis olikin, pähkäiltävä. Mystisesti tiesimme -- tai siis en minä, mutta pojat -- Blurristakin kohtuudella, samoin France Gallista -- ne pojat siis. Sitten soi jotain ja sitten Tricky ja sitä meditoimme hyvin kolmistaan. Jossain vaiheessa olinkin jo kerennyt täyttelemään viimeisen kyssän vastaukset ennen kappaleen alkua. Tuohon veisuun en muuten varmaan väsy ikinä. Fakta. Linnunradan lisäksi en vaan muistanut muita leffoja, kuin Dave Chappelle'n Block Partyn, joka on muuten Davenkin mielestä ihan oikea leffa, BITCH! Kuitenkin, jännien ja omituisten vaiheiden jälkeen olimme toisen kierroksen jälkeen sittenkin ykkösenä kream teamin peesatessa. Mutta ei se meille ole yleensä hyvä enne. first place before da final be a bad sign when it's us, ya heard, we neva win like dat

Niin, se kolmas läpsy say what, guess what, wasn't me who got that Sitäpaitsi, se Kauppayhtiön kaljahana otti kylmästä hittiä siihen malliin, että tursotti vaahtoa yli lain salliman määrän hidastaen jakelua, joten otinkin erikoisemman vaihtoehdon pullossa Mos Defin kotikulmilta. Brooklyn! Ya heard! Sitä ei olisi läpsypalkinnolla lunastanutkaan.

Hyvin se finaalikin meni, ei siinä. Army of Lovers-tietämys yllätti jopa itsemme. Fats Dominohan on peruskauraa ja yksi versiointi uutta tietoa, eikä se Doorsin biisikään tullut oikein. Jerry Lee Lewis'han on muuten Fatsille velkaa pianonsoitostaan öbaut kaiken. Fakta. Belovedin biisikin muistettiin vielä, lähinnä tietenkin sen loistavan videon ansiosta. Samoin Rihannaa tiedettiin -- tosin kukapa ei, ellei sitten ihan umpiossa elele -- ja iänvanha hitti ajalta, kun setä oli vielä nuori.

Noitakuoro voitti, me toisina. told ya, bad karma, it wasn't written, word, shit happens Kuunnelkaa räppiä, ei se ole paskaa, jos ei Jare Henrik Tiihosta ja kumppaneita kuuntele.

Bubble Scum: Bad Girls [Official music video 2011 HD]

Aika hyvä botne ja muutenkin yks Suomen tyylitaujuisimmista basisteista, uniikki.

Jouskarikulma

Richardsin Keef joskus riffitteli tämäntyyppisellä jouskarilla ja tekikin siintä aika tunnetun.
Akryylia se olla pitää prkl!

Nykytrendin taisi laittaa aluille Fu Manchu jonka jälkeen eräs tunnettu, yliarvostettu, taajaan hampaita valkaiseva purkanjauhaja lanseerasi sen hipstereille/indier*nkkareille, vai lanseerasiko sittenkään...

Klassikko

Iski hienosti ajanhermoon. Koko albumi silkkaa timanttia, alusta loppuu.
Svengaa kun lappilainen nurkkapatriootti MadAboutSummer festareilla (liput 30-50€).

Suomiräpin jatkokurssi, nykyunderground

Tänään bongasin tuolla sosiaalisessa mediassa, notta Kaukovainio Getto Boys aka Haittavaikutus aka Puukko Allu ja sen posse ovatten olleet taas ahkerana. Ei voi mitään, jäbät on vaan kovassa vedossa ja saavat rähinärecordsit ja vastaavat vaan kuulostaamaan nössöltä ja feikiltä. Ainakin allekirjoittanutta tämä potkii päähän ja lujjaa. Legendan mukaan kollektiivin jäsenet muuten arpovat aina ennen keikkaa, kuka ketäkin hahmoa esittää.

Skebabkorner 2.

Heh, piti laittaa tämäkin, kun on niin hienon näköinen.

Skebabkorner

Tekniikasta en tiedä, mutta tuon sointia ihmeteltiin Euroopassa vuonna -72.

Skebacorner, hienot sellaiset. 2

Kielet 016-058, kaks Fender Dual Showmania rinnakkain ja masteria reilusti että 15" JBL:n skobet alkavat soimaan ja jos hyvin käy niin saatat nousta puulaakisarjasta maakuntatasolle tai jopa tähtiin.

Rautalangan veto on huissi laji, i like it.

Musavisa 10.2.11

Ulkona pakkasta 26 ja risat, taivaanrannassa Finskin iltavuoron valot ja Jonze koneen äärellä. Pistetään vielä taustalle gdradio.netistä 1979-11-25, niin olosuhteet raportoinnille ovat otolliset.

Tarinan aiheena on siis musavisan toinen kierros viime torstailta. Poikakuoron Mikkovee jatkoi joukkueen Mikkojen edellisenä torstaina alkanutta tuomarointiputkea. Ensimmäisellä kierroksella matkattiin Jamaikalle ja sehän lämmitti mukavasti viileän talvi-illan tunnelmaa. Hyvin mennyt kierros lämmitti muutenkin, kun aiheina olivat reggaeversiot tutuista pophiteistä. Parin ensimmäisen kysymyksen Desmond Dekker ja Peter Tosh nyt menivät osin päin palmua, mutta loppupuolella alkoi pisteitäkin irrota esimerkiksi Inner Circlen Police-coverista sekä maantietobonuksen Jamaikasta Kingstoneineen. 15 pistettä ja ekan kierroksen kärkisija meille.

Toisella kierroksella soi sitten valkoinen rappiopunkki. Santa Esmeraldaa ei tiedetty, mutta seuraava Pennywise kylläkin. Stand by me-lainabiisi avitti myös kakkoskohdan muissa kysymyksissä ja kolmosen Clash oli myös kohtuudella hallinnassa. Nelosen esittäjä meni ohi korvieni, mutta biisi oli kuitenkin Van Morrisonin Brown eyed girl. Tiedetään nyt sitten sekin, että heppu on kunnianosoituksena ikuistettu postimerkkiin. Kumminkin 11 pistettä tästä kierroksesta ja finaalipaikka irtosi kärkipisteillä.

Finaalin aluksi Amoc räppäsi inarinsaameksi. Kraftwerk-kysymys meni suvereenisti putkeen ja Thin Lizzystäkin löytyi kohtuudella tietoa. Opiksi tästä, että Gary Moore soitti tasan yhdellä kokonaisella Lissu-albumilla.
Lopuksi soi aina yhtä viileä Underworldin Born slippy-jytkyttely viileästä Trainspotting-leffasta. Lopun äkkikuolemakysymyksessä piti muistella leffassa lausuttua choose sitä ja tätä-lorua, mutta sillä ei sitten ollut lopputuloksen suhteen vaikutusta. 17,5 pistettä oikeutti leppoisan visan pronssisijaan E. Bathoryjen ja Esso Cornerin jälkeen.
Onnea heille kaikille ja kiitos Mikolle hauskasta visasta! Torstaihin taas!

Törkeen hieno skeba. 1

Gretsch Billy-Bo. Reilut 2 tonttua maksais tuo jouskari. Jos joskus tulen rikkaaksi niin ostan tuollaisen valkoisena tai sit punasena tai mustana. Toisaalta, voishan sitä säästää vuodessa-kahessa noi rahat ja sit ostaa päräyttää tuollasen.

Pelle Miljoona palaa lavalle

R.I.P Gary Moore

Poikakuoro muistaa edesmennyttä kitaravirtuoosia.

MAX PERTTULA- UUSI MUSAVIDEO 2011!"KYLÄHULLU JOUSIMIES"

Kohta se taas alkaa

Torstaina, Musavisa nimittäin. Sitä ennen minä juon kahvia, välttelen parturia ja diggailen musaa ja teen tällaisia typeriä listoja.

Parasta just nyt:
1. Lumi - talvesta diggaamattomat voivat vaikka vaihtaa pallonpuoliskoa, täällä on nyt talvi ja lunta, Australiassa ei...
2. Alamäkihiihto - väkisinhiihto nyt vaan on nimensä mukaisesti vähän hölmöä
3. Pipolätkä - kumilätkä, 6-10 ukkoa luistimineen ja mailoineen, tarviiko muuta? Ainiin, se jää
4. Tummat oluet - jostain syystä nyt ei vain lagerlitkut maistu, toisaalta tein myös uudenvuodenlupauksen juoda vähemmän, mutta parempaa olutta
5. Musavisa alkaa - kyllä, vasta sijalla viisi, nyt on talvi

PS. www-ammattilaisena minua riepoo bloggerin tapa määritellä koodiin lihavointi ja kursiivi noista editointinappuloista - ihan perseestä, koodasin käsin.

"Call it everything"

Aamupalana tänään nautiskelin puolpannua hyvää tzumppia ja Miles Davis live dvd:n Isle of Wight 1970.
Keikka kestää öpaut nelkyt minsaa ja bonarina elossaolevat jorisee lämpimikseen Milesista ja keikasta.

Yam yam, aamiainen parhaasta päästä.

Suomiräpin lyhyt oppimäärä vol. XYZ

Osattiin sitä suomeksikin räpätä jo ammoin, paremmin jopa, kuin jotkut nykyäänkään:

Lämmittelyä

Tänään on torstai, eli musavisapäivä vaikka tänään ei vielä olekaan musavisaa. Siitä huolimatta, tai sen takia, ajattelin kuitenkin nauttia pari torstaiolutta musavisan hengessä. Tai oikeammin syyhän on siinä, että olen taas viettänyt pari päivää paheellista työtä tehdessä reilu kymmenen tuntia päivässä. Alkaa kovemmankin jätkän kaljahammasta kolottamaan ja perse puutumaan, kun vääntää kiireessä flash-banneria ja tukkuhinnastoa ja muutenkin viilaa pikseliä ihan kirjaimellisesti ojennukseen. Flash-bannerin tekemisestä tulee sitäpaitsi likainen olo.

Niin, raksajätkä tai muu känsäkoura työmieshän saattaa nyt vähätellä ja uhota, kuinka hän tekee sentään ruumiillista työtä, mutta minä en edes. Okei. Reilua. Vaihdetaan paikkaa päiväksi ja katotaan kumpi pärjää toisen työmaalla paremmin? Veikkaan että se talo nousee siedettävämmällä laadulla, kuin mitä asiakkaani saavat tilaamansa pikselit. Minä voitan. Muuta? Ei. Hyvä, jatketaan. :)

Lämmittelyksi otetaan random biisi päästäni ja heitän siihen pari kevyttä random kysymystä. Enkä tietenkään kerro vastauksia. Lähtee:



Nimeä kaksi rap-artistia, joiden kanssa tässä laulava neitokainen on ollut 'sillai' eli seukannut?
Onko tämä biisi voittanut Grammya?

Siinäpä se. Voittajia ei tunneta, tärkeintä on hyvä olut ja hyvä mieli. Minä kaadan nyt Velkon tuoppiin.

Mosh!

Shane ja tanssiorkesteri Napalmikuolema tulevat taas Suomeen vetämään miljoona biittiä ja biisiä sekunnissa. Siitä vaan peruukit pöllyämään!

Ja Samantha Fox on kanssa tulossa! Kumpi on enemmän Mosh! Nappis vai Sammy?

Pitsan tilaus

Hätäkeskus: Vihainen puhelinsoitto

Nyt soi

Kusti polkas, James Brown: Soul Divas tupla cd:n eilen postilaatikkoon.
Uh huh, mimmit kiekuu niin et sukat pyörii jalassa ja poskia alkaa kuumottaa. Okei, onhan tuossa muutama biisi shaibaakin mut ne helmet onkin merkittävämpiä. Eiks jeh...

Valinta

Kuuntelin tuossa männäviikoilla paljon vouhotettua Anna Calvi:n debyyttialbumia. No juu, ihan pätevää ja sillai mutta väkisinkin tuli mieleeni artisti nimeltä Siouxsie. Calvi on 90% laulusoundista velkaa Siouxsielle. No. Jos pitäisi fyrkat sijoittaa tuonlaiseen tunnelmointiin niin valitsisin Siouxsie: Mantaray albumin.

nyt soi...

The Ventures, live in Japan 65'. Ihan käsittämättömän hieno live. Voisin antaa kaiken musiikkiharrastukseen liittyvän omaisuuteni siintä että pääsisin aikakoneella tuolle keikalle. Huh.

Ratsian eka. RubberDuck Jonesin tuottama punk-ROCK! klassikko. Viatonta... ole hyvä nyt...

Miles Davis @ Gil Evans. Todella kauniita sovituksia ja aikamoista tilaa on tallenteilla. Ihan tippasilmässä joutuu välillä kuuntelemaan, häkellyttävän kaunista.

Ry Cooder, Mambo Sinuendo. Yksi hienoimmista 2000-luvun äänitteistä. Virtuoosimaista soitantaa, tyyliä ja todella upea nauhoitus/miksaus.

Nuo kuuntelu nautinnot ovat mahdollistaneet uusi DAC (käytetty) ja niihin täydellisesti istuvat luurit.

Good Life :D

Ei se ole kuollut, se vain haisee hassulle...

...ja setä haisee kokoukselle. Tekohengitetäämpä vähän tätä raatoa, kun joku anonyymi tuolla jonkun alemman postauksen kommenteissa kerkesi puskista julistamaan tämän blogin jo kuolleeksi. Ennenaikaista sanon minä! Ohi meni. Taisi olla huumormiehiä. Vähän hassulle saatamme haista, mutta liikettä pitäisi tulla taas musavisakauden alkaessa. Haju tosin voi pysyä.

Mösh!

8 Miles High (Movie 2008)

Kaikkien aikojen ilosimmat albumit

100 The Beatles - Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band
99 Joni Mitchell - For The Roses
98 Ferron - Testimony
97 Janis Ian - Between The Lines
96 Nick Drake - Bryter Layter
95 Culture Club - Kissing To Be Clever
94 Hair Original Broadway Cast - Hair
93 Sade - Lovers Rock
92 Morrissey - Viva Hate
91 Grace Jones - Nightclubbing
90 Kate Bush - The Kick Inside
89 Fifth Column - To Sir With Hate
88 Hüsker Dü - Zen Arcade
87 Madonna - Confessions On A Dance Floor
86 Madonna - Madonna
85 Nina Simone - Anthology
84 Cyndi Lauper - True Colors
83 Bette Midler - The Divine Miss M
82 Cher - Believe
81 Scissor Sisters - Ta-Dah
80 Rufus Wainwright - Want One
79 T. Rex - Electric Warrior
78 Various - The Rocky Horror Picture Show Soundtrack
77 New Order - Substance
76 Ani DiFranco - Imperfectly
75 Carole King - Tapestry
74 Michael Jackson - Off the Wall
73 Various - Fame Soundtrack
72 Donna Summer - Once Upon a Time
71 Elton John - Captain Fantastic and the Brown Dirt Cowboy
70 Rent Original Broadway Cast - Rent
69 Frances Faye - Caught In The Act
68 Nirvana - Nevermind
67 Hüsker Dü - Candy Apple Grey
66 Soft Cell - Non-Stop Erotic Cabaret
65 Le Tigre - Le Tigre
64 Patti Smith - Easter
63 Björk - Debut
62 Jeff Buckley - Grace
61 Sleater-Kinney - Dig Me Out
60 R.E.M. - Automatic For The People
59 Bronski Beat - The Age of Consent
58 Liz Phair - Exile in Guyville
57 Prince - Dirty Mind
56 Team Dresch - Personal Best
55 David Bowie - Diamond Dogs
54 Tori Amos - Little Earthquakes
53 Culture Club - Colour By Numbers
52 Kate Bush - Hounds of Love
51 Frankie Goes To Hollywood - Welcome to the Pleasuredome
50 Rufus Wainwright - Poses
49 Patti Smith - Horses
48 Cris Williamson - The Changer and the Changed
47 The Magnetic Fields - 69 Love Songs
46 Madonna - Ray of Light
45 Bikini Kill - Pussy Whipped
44 Pet Shop Boys - Very
43 Prince - Purple Rain
42 ABBA - Gold
41 Melissa Etheridge - Yes I Am
40 Pet Shop Boys - Behavior
39 Laura Nyro And Labelle - Gonna Take A Miracle
38 Dusty Springfield - Dusty In Memphis
37 Blondie - Parallel Lines
36 Madonna - Erotica
35 Yaz - Upstairs At Eric's
34 Donna Summer - Bad Girls
33 The Smiths - Hatful Of Hollow
32 The Smiths - Meat Is Murder
31 Sarah McLachlan - Fumbling Towards Ecstacy
30 Diana Ross - Diana
29 Pet Shop Boys - Actually
28 Queen - The Game
27 Eurythmics - Sweet Dreams (Are Made of This)
26 Scissor Sisters - Scissor Sisters
25 k.d. lang - Ingénue
24 Sylvester - Living Proof
23 Deee-Lite - World Clique
22 The Gossip - Standing In The Way Of Control
21 David Bowie - Hunky Dory
20 Queen - A Day at the Races
19 The B-52s - The B-52's
18 George Michael - Listen Without Prejudice, Vol. I
17 Lou Reed - Transformer
16 Queen - A Night at the Opera
15 George Michael - Faith
14 Erasure - The Innocents
13 Ani DiFranco - Dilate
12 The Velvet Underground & Nico - The Velvet Underground & Nico
11 Various - Hedwig And The Angry Inch Soundtrack
10 Antony And The Johnsons - I Am A Bird Now
09 Cyndi Lauper - She's So Unusual
08 Madonna - The Immaculate Collection
07 Elton John - Goodbye Yellow Brick Road
06 The Smiths - The Queen is Dead
05 Judy Garland - Judy at Carnegie Hall
04 Indigo Girls - Indigo Girls
03 Tracy Chapman - Tracy Chapman
02 The Smiths - The Smiths
01 David Bowie - The Rise and Fall of Ziggy Stardust And The Spiders From Mars

Lista löytyy tääältä.

Tästä vaan sitten kyssäreitä laatimaan tulevan kauden visaan

Viime vkloppuna Tampereella

Äh.... yritin kirjoittaa tähän jotain järkevää keikkafiilistelyä, ei onnistunut. Sympaattinen keikka kuitenkin tuli koettua taas tuon bändin toimesta.
Yövyimme samassa hotellissa ja aamupalalla törmäsimme koko retkueeseen. Oli hauskaa katsella kun laulaja, herra ISO HERRA, kömpi viimeisenä pikkupakuun, muiden venatessa öpaut 15 minsaa kun tämä ISO HERRA viilettää kaapu päällä tukka sekaisin muiden luo.

Mutta tuo uusi levy on kokoelma, remasteroituja biisejä jotka soivat paremmin kuin vanhat versiot. Rumpalin veikeät jipot on paremmin esillä ja köörit soi komeammin. Mutta hitto se oli hieno keikka, kaunis.

Grande Finale

Voimakuva!
Onnea matkaan kaikille!

Pre-final rapport

Aktivoidun nyt finaalia edeltävänä iltana kirjoittamaan raportin viime kerrasta. Me voitimme muuten. Toista kertaa putkeen ja se tuntui hyvältä. Mikäli oikein muistan, porskutamme myös runkosarjan kärjessä Nova Groupin hengittäessä vahvasti niskaamme. Saimme myös jonkun läpsyn pöytäämme. Tuliko toinenkin? En muista. Kolleega Saarelan juomaliput olivatkin kuulemma jo uhkaavasti huvenneet, niin että itse olisi pitänyt juomansa kuulemma ostaa. Noh, tilanne kai hieman taas paikkaantui. Aika vähän se muuten juo yleensä visaillan aikana, näin meidän kesken. Vuosilukujen arvaamisessa se on muita kovempi jätkä, kun sillä heittää yleensä vain noin vuodella, jos aina sitäkään.

Rappiovisan ekan kierroksen otsikosta kysyin myös lontooksi, tarkoittivatko tuomarit kenties maanviljelytyökaluja (hoe) vai kurtisaaneja. Visan aikana selvisi, että kurtisaaneja, vaikkakaan yhtään alaan perehtynyttä gangstaräppibiisiä ei soinut. Oli Elton Johnia, Gogol Bordelloa, Flight of the Concordsia -- jota veikkasimme Manu Chaon kautta Mano Negrasta, kun siltä se vähän kuulosti, Arctic Monkeyssia -- Lontoota sujuvimmin puhuva jäsenemme tunnisti sen ansiokkaasti -- Låssea ja...ja...niin, sydäntä ja mieltä lämmitti ainakin minulla hauskat maailman parhaaseen pändiin viittaavat kysymykset. 9:llä pojolla lähdimme seuraavalle kierrokselle.

Arvuuttelimme bändejä puuhapaperissa sekä itse kysymyspaperissa kategoriassa Valkea Joulu. Päihteitä ei tosin tarvinnut arvuutella ja tuomareille vielä tiedoksi, että niillä oli jäänyt omasta listastaan yksi tehokas puudutusaine pois. No, ainoa, mikä itseasiassa bändeistä meni meillä huti, oli Spugen esittäjä. QOTSA, JJ Cale, Matti Johannes Koivu ja Faith No More sekä riittävästi oheiskysymyksiä meni oikein. Ja puuhiksessa kysyttiin bändiä, josta ei teh mighty Poikakuoro ole koskaan kuullutkaan, joku Satan Takes a Holiday, niin. Mentiin niinku 25 pisteellä Novan edellä finaaliin.

Finaali alkoikin helposti. Itse asiassa, ko. biisin tunnistaa varmasti jokainen vähänkään syvällisemmin, kuin päivän hitteihin perehtynyt musiikin harrastaja. Finaalin teemana siis bling bling uusi vuosi ja avausbiisinä Fyrkka -- sori, en löytänyt mistään pelkkää introa, tuo biisi pitäisi kyllä katkaista aina viimeistään siinä 1:n minuutin kohdalla. Gwen Stefani esitti Even kanssa oman versionsa tästä biisistä, joka minulla itse asiassa pyöri enemmänkin päässä, melkein jopa tietoa häiriten. Nahka-Jaakko lauleli kans saippuakuplasta, Serj Tankian myös fyrkasta ja Marko Haavisto & Poutahaukat vaanivasta pahasta. Tiesimme taas tarpeeksi oheiskysymyksiin vastauksia, että voitimme Nova Groupin ja koko finaalikierroksen itseasiassa. Niinkuin jo sanoin. Oli siistiä.

***tanan tunarit

Sain tänään palautetta blogistamme " eikö sinne enää kukaan muu postaile kuin sinä?". Mitä tuohon sitten vastaamaan.
Koittakaa aktivoitua ja Niem... Mackan vois hilata ittensä takas tähän blogiin kun se sentään jaksOi kirjoitella tänne.
Eihän tästä tule mitään jätkät.
S
K
A
R
P
A
T
K
A
A

Jimmy Millerin aikakauden lopetus

Ladies and Gentleman... live dvd. Stonesit on todella TÖRKEITÄ. Soitto svengaa kun hirviporukka junan vessassa. Ihan must keikka tallenne, Stinesien paras.

Dvd iltaa odotellessa.

Murha on taidetta

Oli aivan pakko ostaa Dexter dvd bokseja lähikaupasta. Pahasti jäin koukkuun, tietenkin hyvään sellaiseen, kun ekan kerran yhden Dexterin katsoin töllöstä. Helvetin hyvää huumoria, mustaa sellaista.

25.11.2010

Huhhahhei ja kourassa kolmen kierroksen paperit. Viime torstain musavisa oli hauska ja haasteellinen. Pöydässä Mikko, Mikkovee, Jonze ja guest star.

Alkukierroksen aluksi soi Genesis ja siitähän tiedettiin kaikki oleellinen ja seuraavana soineesta Mastodonista tarpeeksi. Hyvin jatkui kierros myös Springfieldin Dustyn ja Gary Numanin myötä. Haastetta oli kyllä mausteena, siitä todisti pistesaldo 9+/16 jolla olimme plussan verran kärjessä ennen E. Bathoryja.

Toisella kierroksella keskityttiin ns. superbändeihin. Hetkittäin tuntui hankalalta, mutta onneksi olimme koko ajan ainakin hieman jyvällä. Tuntuvat mokomat vain kuulostavan kaikki aivan samanlaisilta. Ei siinä mitään, oli siellä jotain etäisesti tuttuakin, kuten Creamilta kuulostanut BBM, Them Crooked Vultures, Red Hot Chili Peppers jne. Pidimme tälläkin kierroksella illan tasomme kokonaissaldolla 8,5. Finaaliin siis...

Finaalikierroksen alku oli Poikakuoroa parhaimmillaan. Jotain kautta kiertämällä löytyivät ensimmäiseen kysymykseen Harmaja, J-P Leppäluoto, Charon ja Northern Kings. Kakkoseen löytyi myös Kumikameli, vaikka Mikon sankarillinen listaus heppuihin liittyvistä muista bändeistä ei mennytkään läpi.

Loppujen kysymysten arvuuttelujen tuottamat hajapisteet eivät antaneet aihetta kauheaan rehentelyyn, mutta ykköskohdan menestyksellinen yhteistyö piti päämme pinnalla. Viikkovoitto lämmitti kummasti hyistä talvi-iltaa tiukan visaillan jälkeen. Kiitos ja kumarrus ensi torstaita odoteltaessa.

Voimavideo

Kiitokset Jahille voimakuvasta! Anteeksipyynnöin pahoittelen, etten henkilökohtaisten kiireiden vuoksi ole ehtinyt tarttua viime kierroksen raportointiin. Tulokset nyt kuitenkin näkyvät Musavisan blogissa. Ei sitten muuta kuin rokki soimaan iltaa odotellessa!

Nyt soi.

Todella maukas tupla cd.

Kikaas

Skippaan tän kauden, siististi kolee. Tässä voimakuviointia teille loppuvuodeksi.

KICK ASS!!

90" video: K1664 & Motorhead create slow vsn Ace of Spades

Lyyssiä

Tiedän että tälläkin sivustolla käy vierailijoita jotka diggaavat ns. vanhanliiton bluesista. Lauperin Cindy tuo hyvän lisän tuohon soppaan, mielenkiintoista ja nautinnollista. Ilman Cyndin revittelyä tuohan menisi ihan "silkkimuna bluesisksi".

Memphis Blues, Cindy Lauper.

The bestest just nyt

Mustavalkoinen Neuvosto-draama.
Väreissä!

Vähän isompi voimavideo

Pieni voimakuva

Joukkueessa on voimaa!

Musavisa 28.10.2010

Tuomaristona oma miehemme Mikko, pöydässä Mikkovee ja Jonze. Siinä ainekset viime torstain musavisaan. Illasta muodostui haastava uurastus, kuten alkavasta raportista saatte likea. Eka kierros alko M.I.A.:lla. Se tiedettiin, kuten laulajan kotimaakin. Toisesta kysymyksestä alkoi sitten eeppinen alamäki. Kumman tutulta kuulostava tiukasti rokkaava tyttöbändi oli Donnas eikä allekirjoitaneen turhan itsevarmasti luulema Sahara Hotnights. Bändin ensiesiintyminen Tavastialla kuitenkin arvattiin oikein. Se ei kuitenkaan auttanut, kun jatkon Silver Bullet, Posies ja Mark Lanegan jäivät tietämättä. Olimme alkukierroksen kuudensia.

Toinen kierros ei mennyt juurikaan paremmin. Thåstömin tiesimme, mutta Ebba Grön vaihtui harmillisesti Imperietiksi. No onhan sekin legendaarinen poppoo. I heard it through the grapewine-coveroinnista irtosi pari hajapuolikasta, kuten Ypö-Viis-kysäristäkin. Oikeita esittäjiä emme noissakaan tunnistaneet, mutta hitusen olimme kuitenkin jäljillä. Viimeisenä soi Musavisan vakioesiintyjä 22-Pistepirkko, jonka viimeinen kysymys oli niin tiukkaa settiä, että sillä olisi ansainnut peräti viisi pistettä. Me ansaitsimme bändistä puolikkaan. Kierroksella soivat myös X-ray Spex ja Slits, jotka jäivät siis tunnistamatta ja iltafinaalipaikka haaveeksi.

Osallistuimme kuitenkin urheasti varjofinaaliin, jossa pärjäsimme huomattavasti paremmin. Aiheina olivat telkkari. ja leffatunnarit, joista irtosi pisteitä enemmän kuin kahdelta alkukierrokselta yhteensä. Buffyn rokkaava tunnari oli tuttu ja Tenavista tiesimme miltei kaiken. M.A.S.H.:in kohdalla menimme hieman lankaan, kun emme hoksanneet siinä tarkoitettavan nimenomaan leffan tunnaria. Kumminkin pistesaldo 7,5 oli illan suoritukseemme nähden hyvä saavutus. Illan palkittuina juhli hyvin ja ansaitusti Elsku Mäy Mäy. Kiitokset tuomarina ahkeroineelle Mikolle ja kaikille iltaan osallistuneille! Torstaina tavataan taas!

Tom Waits - I Don't Want To Grow Up

R.I.P Gregory Isaacs

Yksi reggaen suurista on poissa

Nathaniel Mayer - White Dress

Mikä biisi, mikä soundi. Huh huh ja mikä groove.

Fy fan vi vann!

Tänään ei ole musavisaa syyslomatauon takia, joten nyt onkin hyvä aika saada tämä viime viikon visaraportti ulos ja luettavaksi.Kolmatta kertaa peräjälkeen meitä oli samat kolme naamaa paikalla ja yksi sama naama skipannut kaikki kolme alkukauden visaa. Allekirjoittanut heitti ääneen sellaisen ajatuksen ilmoille, että jokohan nyt kahden perättäisen kakkossijan jälkeen saataisiin tiristettyä sieltä se ensimmäinen voittokin.

Dumarina hääräsi Oula, mutta yllättäen ei tullutkaan italodiskoa vaan Chemical Brothersilla aloitettiin ja Iggy Popin Repo Manilla jatkettiin. Sitä ennen läpsyssä taisi eka kierroksella soida Outkast. Muistan sen siitä, kun olin taas aavistuksen myöhässä tunnistamisessani ja naapuripöytään Nova Groupille meni. Harmitti.

Oikeiden vastausten ja meidän vastausten ja kysymysten luettelemisen sijaan tärkeämpää on mielestäni kuvailla pöydässämme vallinneita tunnelmia. Ja koska minä en ensimmäisellä kierroksella paljoa loistanut muussa kuin piirtelyssä. Ne olivat vapautuneet ja juttuaiheet liihottelivat esimerkiksi juuri Repo Man leffassa ja hyvässä ja huonossa musiikissa sekä graafisen ilmaisun maailmassa. Joskus olemme puhuneet myös ilmailusta ja sotilaslentokoneista. Ensimmäisen kierroksen jälkeen jaettu ykkössija Elisabeth Bathoryn kanssa.

Toisen kierroksen läpsy meni taas jonnekin, enkä muista minne, mutta tajuntani räjähti kun tunnistin myöhäisten teinivuosieni rave-suosikin Westbamin, en tosin ihan heti. Biisin nimen arvasin väärin. Tajuntani räjähti uudestaan, kun tunnistin/tunnistimme ZZ Topin, tämän jälkeen meillä oli hauskaa muistellessamme bändin jäsenten nimiä. Kolmannen biisin kohdalla rupesimme muuten kertaamaan Full Metal Jacketin tapahtumia ja fiilistelemään, kuin siisti leffa se on. En vain millään muistanut sitä oikeaa räppipossea, joka tuota kohtausta sämpläsi. Oikeastaan nolottaa. Se nimittäin kuuluu hiphoppologian lyhyeen oppimäärään. Leffamusalla jatkettiin, mutta synapsimme sotkivat Carpenterin ja Morriconen keskenään. Sitten "adding insult to injury" tiesin Cooliosta liikaakin...laskettelimme siis rauhassa kohti finaalia nyt jaetulla kakkossijalla EBn kera.

Nova Group oli repäissyt kaulaa ja kirinyt kärkeen, mutta kuten tuomarikin totesi heidän paineensietokyvystään, että se on Suomen futismaajoukkueen luokkaa - oma koira puri vieläpä - emme olleet huolissamme heistä. Olimme erittäin vapautuneissa tunnelmissa. Tai sitten se oli vain se toinen juomani tuoppi. Kuitenkin, tuomarin vertaus sai ansaitut ylimääräiset aplodit.

Finaali oli sitten vaikea. Hankala. Tiukka. Arvuuttelimme ja meditoimme vastauksia korvat sauhuten, emmekä tunteneet olevamme lainkaan varmoja juuri mistään vastauksesta. Eli juuri sellainen finaali, kuin finaalin pitääkin olla. Dumarin jonkinlainen kantava teema näin jälkiviisaana muuten oli elokuvat ja alateemana Vietnamin sota. Kyllä, niin ala-arvoista oli mielestäni tietomme taso, etten edes kehtaa mainita niitä. Tunnelmat pöydässämme olivat silti edelleen hyvät, olimmehan varmistaneet vähintään kausipisteen, lisäksi saimme tosissaan pähkäillä. Siksi se voittokin puolen pisteen kaulalla jaettuina kakkosina olleiden EB:n ja Nova Groupin edellä maistui vieläkin makeammalta. Onnistuimme illan tavoitteessamme.

Rock-Suomi teaser - Remu

Raakaa Woimaa (Popeda)

Skippaan, aamulla aikasin duuniin. Vetäkää kolmistaan.

Musavisa 7.10.2010

Tuomariaitiossa Elskujen Ari, Poikakuoron pöydässä kaksi Mikkoa ja yksi Jonze ja mukana Kauppayhtiöllä myös koko joukko muita joukkueita. Tässä ainekset illan visailuihin.

Ensimmäisellä kierroksella lainailtiin ja varasteltiin eli kappalevalikoimissa oli enemmän tai vähemmän mukailtuja esityksiä. Ihan hauska oli tämä coverikierros, kun vielä tunsimme Kummeleiden pelleilyjä, Bon Jovi-mukailuja, Zeppelin-lainoja ja Tone Locin räpätyksiä. Nolohkosti Whitesnake ei tunnistunut korvissamme, kuten ei Steel Pantherkaan (eikä siis Stiv Bators, kuten virheellisesti aiemmin mainitsin), mutta 11,5 pistettä saldoksi kumminkin ja kierroksen kolmas sija Nova Groupin ja Kaivattujen jälkeen.

Toisen kierroksen teema oli kuninkaallisuus muodossa tai toisessa. Ensimmäinen kysymys meni tosin plörinäksi, kun emme tunteneet Manowaria. Queen sitten oli tuttu ja Who wants to live forever-biisillä laulaneet Freddie Mercury ja tähtitieteilijä Brian May myös. Bogart Co.:n Princess kuuluu toki kaikkien kasarivuosina eläneiden kollektiiviseen populaaritajuntaan. Klassikko, vai mitäs tykkäätte, hä??

Kun vielä herra purppuraisuus ja tuleeko Suomeen vai peruuko taas eli Prince oli tuttu, niin 12 pistettä toiselta kierrokselta ja turvallisesti finaaliin siis.

Kitaristivetoinen finaali tuotti haasteita meille ja muillekin. Ykkösessä soitteli Marzi Nyman, jota emme tunteneet. Steve Lukatherin AOR-vetelyistä ei kyllä voitu erehtyä ja Zappakin oli jotenkin hallinnassa. Ei tosin tiedetty, paljonko ukko julkaisi levyjä eläessään, eikä sitä, että hänen patsaansa seisoo Vilnassa. Praha oli kyllä hyvä veikkaus. Viimeiseksi mesosi P.I.L. ja kitarassa sooloili myös raskaan sarjan kompapuuhiksessa kunnostautunut Steve Vai. Totuuden hetken koittaessa pistelaskuri osoitti kohdallamme 7,5 ja jälleen viikkohopeaa puolen pisteen kaulalla E. Bathoryihin. Kierros ei vaikuttanut erityisen helpolta muillekaan, mutta Kaivatut nousi viikkovoittoon saldonaan 9 pistettä ja taskussaan siten täydet kausipisteet. Mukava ilta ja kiinnostava visa!
Kiitos kaikille ja ensi kertaan!

Rocken' Roll elää ja voi hyvin.

Jim Jones Revue ja uusin lätty Burning your... palautti uskoni rehelliseen rokkiin.
Ei voi muuta kun täräyttää kotistereon volat kaakkoon. Little Richardin hengessä ulvotaan eteenpäin ja piano kilkattaa että alta pois ja äkkiä. Kitarat tykittää soolon pätkiä, rumpali vetää ilotulitusta niin kuin elinvoimaista musaa kuuluukin tuutata.
Damnnnn että tulee hyvä mieli.




Suosittelen ihan vilpittömästi ottamaan tämän haltuun asap. No joo, hevijannuille ei ehkä tipahda.
Ja spotifyssa tää ei potki läheskään niin kuin oikeissa stereoissa.

Tainted Love

Gloria Jones ja Bolan.

Ihme juttu että Bolanin biisit kuulostavat ihan yhtä räjähtäviltä stereoissa, kuulokkeissa ja skeidoissa tietokonekajareissa.

Voimia

Kannan oman korteni kekoon ja postaan voimakuvan. Flunssaisena skippaan tän illan kisan. Viimeviikon skippaus meni ison väsymyksen piikkiin.

Musavisan syyskauden avaus 30.9.2010

Oli meitä kolome. Kaks Mikkoa ja yks Jouni ja Kwai-joen silta-vislauksen alkusoinnut kajahtivat ja Jounin räpylät pamahtivat yhteen. Olin ratkaisevasti myöhässä ja Jouni tiesi. Eka kierroksella arvuutettiin soundtrackeja ja niihin liittyvää triviaa. Kuultiin mielenkiintoisia esityksiä ja ehkäpä maailman kauhein versio Pet Sematarystä - luulimme esittääjäksi 69 Eyesiä, mutta se olikin Rammstein. Arvuuttelimmme ja tiesimme 14/20 pisteen edestä. Kysymyslapun kylkiäisinä annettu puuhapaperi, jossa piti etsiä sanaviidakosta kitarasankareita tappoi aika tehokkaasti kaiken väliaikakeskustelun. Poissa oli se puheensorina, joka normaalisti täyttää ilmapiirin, kun joukkueet hikoilivat puuhiksen parissa.

Toisella kierroksella pääosassa olivat paskat coverit. Täytyy myöntää, että tuomariporukka oli kunnostautunut niiden etsimisessä varsin ansiokkaasti. Väliaikamusiikista olimme olleet jo innoissaan, että se on hyvää, ja allekirjoittanut ilmaisi vieläpä tyytyväisyytensä, ettei deeppurplen Soldier of Fortune'lla kidutettu ihmisiä. Niin...Topi Sorsakosken coverilla juuri siitä lähdettiin liikkeelle...muutenkin oli vaikuttavaa matskua, eli pani pienen ihmisen pohtimaan vääryyttä ja maailmassa mahdollisesti olevaa virhettä. Humppatahtiin sovitettu diskohitti sentään sai suupielet virneeseen. 16/20 plus 2 pistettä puuhiksesta ja menimme finaaliin jaetulla kärkipaikalla E.B:n kera. E.B:n ensiksimainittu nimi kirvoitti aplodeja, mutta kun taikasana 'poikakuoro' kuului mikrofonista, ne jotenkin vaimenivat.

Finaalissa heitettiin suht laaja kattaus populäärimusiikkia meiltä ja maailmalta, Rovaniemeä unohtamatta. Paperin saatuamme takaisin laskimme pisteet ja huomasimme, että oli tapahtunut vääryys: meillä oli neljä(4) pistettä liikaa! Eihän tuollaisella vääryydellä kehtaa edetä, joten kävimme hämmentämässä tuomareiden pakkaa korjauttamalla virheen. Olisimme voittaneet, mutta tie-breakkiin jouduttiin Las Palmas Kung Fu Fightersin kera. Olin tunnistavinani rovaniemeläisen blues/soullaulajan äänestä, mutta jälkiviisaana bändi olisi ollut väärä. Ratkaiseva piste siitä olisi kuitenkin saatu ja vältytty tie-breakilta.

Tuomarit improvisoivat sitten tie-breakin, jossa olimme pihalla kuin spurgu tempaistuaan pullon lasolia. Jotain muistaakseni tiesimme, mutta ratkaisevan hitusen verran enemmän tiesi vastustajamme ja pokkasi avausvoiton. Onnittelimme heitä jalosta kilvasta ja lähdimme kotiin miettimään syntyjä syviä.